Työkalupakki

Maksuttomat verkkokurssit kiertotalouden edistämiseen.

Maksuttomat verkkokurssit

Circular Design for Business -verkkokurssi

Syksyn 2025 valmennusohjelman pohjana toimii Design Forum Finlandin Circular Design for Business -verkkokurssi. 

Kohti kestävää tulevaisuutta: Polkuja vastuullisuustekoihin

Kohti kestävää tulevaisuutta: Polkuja vastuullisuustekoihin -kurssi tutustuttaa kaikkiin vastuullisuuden osa-alueisiin: ympäristövastuuseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen. Lisäksi kurssilla tarkastellaan vastuullisuusviestinnän keinoja ja vastuullisuusraportoinnin sisältöjä. Kurssilla tutustutaan myös siihen, miten vastuullisuus on huomioitava digitaalisessa kehityksessä.

Kiito kiertotalouteen

KIITO-kiertotalouteen verkkokurssi tarjoaa kattavan johdatuksen kiertotalouden liiketoimintamalleihin, korostaen niiden merkitystä ja soveltamista nykyaikaisessa liiketoiminnassa. Kurssi on suunniteltu erityisesti yritysten henkilöstölle ja liiketoiminnan kehittäjille, jotka haluavat syventää osaamistaan kiertotalouden periaatteista ja hyödyntää niitä käytännön liiketoiminnassa.

📢 HUOM!

Kursseille tulee ensin luoda tunnukset MOOC-alustalle ”Kirjaudu/Rekisteröidy” -painikkeen kautta.

Kiertotaloussanasto

Tämä sanasto on laadittu tukemaan kiertotalouden ja kestävän kehityksen terminologian yhtenäistä käyttöä eri toimialoilla ja organisaatioissa. Sanaston tavoitteena on selkeyttää käsitteitä, edistää yhteistä ymmärrystä ja helpottaa viestintää kiertotalouteen liittyvissä hankkeissa, koulutuksessa ja liiketoiminnassa. 

Kiertotalous ja kestävä kehitys muodostavat perustan talouden ja yhteiskunnan uudistumiselle tavalla, joka huomioi luonnonvarojen rajallisuuden, ilmastonmuutoksen hillinnän ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Terminologian johdonmukainen käyttö edistää tiedonvaihtoa, mahdollistaa vertailun ja vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. 

Sanasto kokoaa yhteen laajasti käytettyjä käsitteitä, niiden määritelmiä ja englanninkielisiä vastineita. Määritelmät on laadittu suomen kielellä ja ne perustuvat ajankohtaiseen tietoon kiertotalouden, kestävän kehityksen ja resurssiviisauden teemoista. 

Sanastoa voidaan hyödyntää esimerkiksi hankkeissa, koulutusmateriaaleissa, raportoinnissa ja strategiatyössä. Se on tarkoitettu käytännön työkaluksi kaikille, jotka haluavat edistää kiertotalouden ja kestävän kehityksen tavoitteita yhteisen kielen avulla. 

Tämä sanasto on laadittu osana Kiertotalousvauhdittamo-hanketta vuonna 2026. Sanaston yhdistämisessä ja koostamisessa on hyödynnetty tekoälyä. Käytetyt lähteet ovat sanaston lopussa. 

Aerobinen hajoaminen (eng. Aerobic degradation; Aerobic decomposition) 
Aerobisten mikrobien aikaansaama orgaanisen aineen hajoaminen. 

Agenda 2030 (eng. 2030 Agenda for Sustainable Development) 
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka hyväksyttiin vuonna 2015. Se on valtioita poliittisesti sitova asiakirja ja sisältää 17 tavoitetta kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Katso myös: kestävä kehitys, SDGs. 

Agroekologinen symbioosi (eng. Agroecological symbiosis) 
Usean maatilan ja muun toimijan yhteistyöverkosto energia- ja ravinneomavaraisen tuotannon toteuttamiseksi. Tavoitteena on tehokas ravinteiden kierrätys, luonnonvarojen säästö ja ravinnehuuhtoumien vähentäminen esimerkiksi maatilan, kanalan, leipomon ja biokaasulaitoksen yhteistyöllä (kuten Palopuron esimerkissä). 

AI (eng. Artificial intelligence) 
Ks. Tekoäly. 

Anaerobinen hajotus (eng. Anaerobic digestion; Anaerobic decomposition) 
Biologisen materiaalin hajoaminen hapettomassa ympäristössä anaerobisten mikrobien toimesta. Käytetään myös termiä mädätys. 

Antroposeeni (eng. Anthropocene) 
Ihmiskunnan aikakausi, jolloin ihmisen toiminta vaikuttaa olennaisesti ympäröivään luontoon, kuten ilmastoon. 

Arvoketju (eng. Value chain) 
Hyödykkeen vaiheittainen jalostuminen raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Jokainen vaihe (esim. suunnittelu, valmistus, jakelu) lisää arvoa. 

Avoin kierto (eng. Open-loop recycling) 
Käytetyn tuotteen, sen osan tai prosessijätteen käyttö muunlaisten tuotteiden raaka-aineena tai energiantuotannossa. 

BAT (eng. Best Available Techniques) 
Paras käyttökelpoinen tekniikka: teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoiset tuotanto- ja puhdistusmenetelmät sekä toimintatavat, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista ja jotka voivat toimia ympäristölupamääräysten perustana. 

Big data (eng. Big data) 
Erittäin suuria, nopeasti kasvavia ja monimuotoisia tietoaineistoja. (Huom. mittayksikköjä: bitti b/bit, tavu B/byte; kB=1024 B, MB=1024 kB, GB=1024 MB, TB=1024 GB.) 

Biodiversiteetti (eng. Biodiversity) 
Elollisen luonnon monimuotoisuus geeni-, laji- ja elinympäristötasoilla; elinehto ekosysteemien toimivuudelle, ruoantuotannolle ja hyvinvoinnille. Lähikäsitteitä: elonkirjo, luonnon monimuotoisuus. 

Biodynaaminen viljely (eng. Biodynamic cultivation) 
Luonnonmukaisen viljelyn muoto, jossa huomioidaan luonnon rytmejä (esim. kuun vaiheet). Ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita tai väkilannoitteita. 

Bioenergia (eng. Bioenergy) 
Energiaa biopolttoaineista. Suomessa bioenergia on merkittävä uusiutuvan energian lähde. Katso myös: biopolttoaine. 

Biohajoava (eng. Biodegradable) 
Materiaali, joka hajoaa biologisen prosessin (anaerobisesti tai aerobisesti) kautta hiilidioksidiksi ja vedeksi. 

Biohiili (eng. Biochar) 
Pyrolyysillä tuotettu hiilipitoinen materiaali, jolla on käyttöä mm. maanparannuksessa, vesi- ja ilmanpuhdistuksessa ja hiilen sidonnassa; toimii pitkäaikaisena hiilinieluna. 

Biokaasu (eng. Biogas) 
Pääasiassa metaania (CH₄) sisältävä kaasu, jota muodostuu orgaanisen aineksen hajotessa anaerobisissa olosuhteissa (esim. lanta, jätevesiliete). Uusiutuva polttoaine. 

Biokemikaali (eng. Biochemical; Bio-based chemical) 
Biopohjaisista raaka-aineista tai sivuvirroista valmistettu kemikaali fossiilisten kemikaalien korvaamiseen. 

Biologinen kierto (eng. Biological cycle) 
Luonnosta peräisin olevien biopohjaisten ja biohajoavien materiaalien kierto, jossa materiaali palaa luonnollisiin kiertoihin (esim. kompostointi, anaerobinen hajotus). Jätettä ei synny. 

Biologiset kierrot (eng. Biological cycles) 
Katso: Biologinen kierto. 

Biomassa (eng. Biomass) 
Eloperäinen aines (elollisten olioiden yhteispaino tietyllä alueella) tai tuotannossa käytettävä eloperäinen raaka-aine; ilmoitetaan tuore- tai kuivapainona. 

Biomi (eng. Biome) 
Laaja-alainen ekosysteemikokonaisuus, joka muodostuu eliöiden ja fysikaalisen ympäristön (maaperä, ilmasto) yhteisvaikutuksesta (esim. tundra, taiga, aavikko, trooppinen sademetsä; lisäksi makean ja suolaisen veden biomit). 

Biomuovi (eng. Bioplastic) 
Muovi, joka koostuu kokonaan tai osittain uusiutuvista raaka-aineista tai muunnelluista luonnonpolymeereistä. Biomuovi ei automaattisesti ole biohajoava. 

Bioniikka (eng. Bionics; Biomimetics) 
Luonnon toimintojen ja ratkaisujen tutkiminen ja soveltaminen teknisiin innovaatioihin. 

Biopohjainen materiaali (eng. Bio-based material) 
Biomassaan (esim. selluloosa, sokeriruoko, maissi) perustuva materiaali. Biopohjaisuus ei tarkoita automaattisesti biohajoavuutta tai kompostoitavuutta. 

Biopolttoaine (eng. Biofuel) 
Biomassasta valmistettu polttoaine (esim. puuhake, bioetanoli, biodiesel). Kiertotaloudessa biopolttoaineita tuotetaan jäte- ja sivuvirroista. Katso myös: bioenergia. 

Biotalous (eng. Bioeconomy) 
Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva talous: ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottaminen kestävällä tavalla. Osa-alueita mm. vihreä, keltainen ja sininen biotalous sekä luontomatkailu; voi sisältää alueellisesti erityisiä muotoja kuten arktinen biotalous. 

Bumerangi-ilmiö (eng. Rebound effect) 
Ks. Rebound-ilmiö. 

Cleantech (eng. Clean technology; Cleantech) 
“Puhdas teknologia”: teknologiat, tuotteet, palvelut ja prosessit, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät kielteisiä ympäristövaikutuksia sekä maksimoivat materiaali-, vesi- ja energiatehokkuuden. 

CO-ekvivalentti (eng. CO-equivalent, COe) 
Yksikkö, joka yhteismitallistaa eri kasvihuonekaasut hiilidioksidiekvivalenteiksi (esim. hiilijalanjäljessä). 

Degrowth-ajattelu (eng. Degrowth) 
Ympäristöajatteluun ja kulutuskritiikkiin perustuva periaate, joka korostaa tuotannon ja kulutuksen vähentämistä ympäristöongelmien ja eriarvoisuuden ehkäisemiseksi; Suomessa toimii oma degrowth-liike. 

Dematerialisaatio (eng. Dematerialization) 
Tuotannon tehostuminen siten, että sama palvelu- tai hyötymäärä saavutetaan vähemmillä resursseilla; pyritään hillitsemään ympäristöhaittoja. 

Depolymerointi (eng. Depolymerization) 
Prosessi, jossa polymeerit muunnetaan takaisin monomeereiksi. 

Diginatiivi (eng. Digital native) 
Sukupolvi, jolla on vahva suhde digitaalisuuteen ja teknologiaan (yleensä milleniaalit ja Z-sukupolvi). 

Digitointi (eng. Digitization) 
Analogisen tiedon muuttaminen digitaaliseen muotoon (esim. paperista PDF). 

Downcycling (eng. Downcycling) 
Korkea-arvoisen tuotteen muuntaminen alempiarvoiseksi materiaaliksi tai osiksi (esim. muovin mekaaninen kierrätys heikompilaatuiseksi muoviksi, polyesteripaidan purku langaksi). 

Downshifting (eng. Downshifting) 
Elämäntapa, jossa korostetaan yksinkertaisuutta ja kiireettömyyttä; pyritään vähentämään työntekoa ja kulutusta elämänlaadun parantamiseksi. Ks. myös slow-liike. 

Ehtymisaika (eng. Depletion time) 
Aika, jonka kuluessa tietty luonnonvara ehtyy käytön seurauksena. Katso myös: luonnonvarat. 

Ekodesign (eng. Ecodesign; Eco-design) 
Muotoilua ja suunnittelua, jossa ympäristönäkökohdat integroidaan tuote- tai palvelukehitykseen koko elinkaaren ajan. 

Ekoenergia (eng. Ekoenergy) 
Ympäristöjärjestöjen ylläpitämä ympäristömerkki energialle; Suomessa hallinnoi Suomen luonnonsuojeluliitto. Myönnetään uusiutuvista lähteistä tuotetulle energialle kriteerien perusteella. 

Ekologinen jalanjälki (eng. Ecological footprint) 
Maa- ja vesialueen määrä, joka tarvitaan kulutettujen resurssien tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn; mittayksikkö globaalihehtaari (gha). Ks. myös: ympäristöjalanjälki. 

Ekologinen kantokyky (eng. Ecological carrying capacity) 
Ks. Maapallon ekologinen kantokyky. 

Ekologinen kestävyys (eng. Ecological sustainability) 
Kestävän kehityksen osa-alue, jonka ytimessä on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä inhimillisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn. Ks. myös: biodiversiteetti, ekosysteemi, kestävä kehitys, varovaisuusperiaate. 

Ekologinen kompensaatio (eng. Ecological compensation; Biodiversity offsetting) 
Toimenpiteet, joilla hyvitetään luonnon monimuotoisuuden heikennykset esimerkiksi kunnostamalla tai suojelemalla toisia kohteita; viimesijainen keino, kun haittoja ei voida estää tai lieventää. 

Ekologinen kädenjälki (eng. Ecological handprint) 
Ks. Hiilikädenjälki. 

Ekologinen selkäreppu (eng. Ecological rucksack; Material backpack) 
Tuotteen koko elinkaaren aikainen luonnonvarojen kokonaismäärä (mukaan lukien piilo- ja sivuvirrat), joka ylittää moninkertaisesti itse tuotteen painon. Ryhmiä: elottomat perusmateriaalit, elolliset perusmateriaalit, maa- ja metsätalouden maamassat, vesi sekä ilma ja sen ainesosat. 

Ekomatkailu / Ekologinen matkailu (eng. Ecotourism) 
Ks. Kestävä matkailu. 

Ekomuotoilu (eng. Ecodesign) 
Ks. Ekodesign. 

Ekologinen rakentaminen (eng. Ecological construction; Green building) 
Rakentaminen, jossa huomioidaan koko elinkaari materiaalien valmistuksesta käyttöön ja purkuun ympäristökuormituksen minimoimiseksi. 

Ekosysteemi (eng. Ecosystem) 
Toisiinsa vuorovaikuttavien eliöiden ja niiden elottoman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus yhtenäisellä alueella. 

Ekosysteemipalvelut (eng. Ecosystem services) 
Ekosysteemien tuottamat aineelliset ja aineettomat hyödyt: tuotantopalvelut (esim. ravinto), ylläpito (esim. ravinteiden kierto), sääntely (esim. ilmaston säätely) ja kulttuuripalvelut (esim. virkistys). 

Ekotehokkuus (eng. Eco-efficiency) 
Hyvinvoinnin ja palvelujen tuottaminen mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin ja pienemmällä luonnonvarojen kulutuksella. 

Ekotase (eng. Eco-balance) 
Tuotteeseen tai toimintaan liittyvien materiaali- ja energiavirtojen tase raaka-aineiden käytöstä ympäristövaikutuksiin. 

Ekoyrittäjyys (eng. Eco-entrepreneurship) 
Yrittäjyyttä, joka pyrkii kestävään talouteen ja luonnonvarojen käytön vastuullisuuteen hyödyntäen innovaatioita. 

Elinkaari (eng. Life cycle) 
Tuotteen tai palvelun vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tuotantoon, käyttöön, kuljetuksiin ja käytön jälkeiseen käsittelyyn. 

Elinkaari-ajattelu (eng. Life cycle thinking) 
Ajattelutapa, jossa huomioidaan tuotteen suorat ja epäsuorat ympäristövaikutukset kaikissa elinkaaren vaiheissa (”kehdosta hautaan”). 

Elinkaariarviointi (eng. Life Cycle Assessment, LCA) 
Menetelmä tuotteen tai järjestelmän ympäristövaikutusten arviointiin koko elinkaaren ajalta: tavoitteet ja rajaukset, inventaario (LCI), vaikutusarviointi (LCIA) ja tulosten tulkinta. 

Elinkaaren vaikutusarviointi (eng. Life cycle impact assessment) 
LCA:n osa, jossa inventaarion tiedot luokitellaan ja arvotetaan vaikutusluokkiin. 

Elinkaarihallinta (eng. Life cycle management, LCM) 
Elinkaari-ajattelun sisällyttäminen päätöksentekoon ja johtamiseen. 

Elinkaari-inventaario (eng. Life Cycle Inventory, LCI) 
LCA:n vaihe, jossa eritellään materiaali- ja energiavirrat raaka-aineiden käytöstä ympäristövaikutuksiin. 

Elinkaarikustannus (eng. Life Cycle Cost, LCC) 
Menetelmä tuotteen tai järjestelmän taloudellisten vaikutusten arviointiin elinkaaren aikana. 

Elinkaarimalli (eng. Life cycle model; PPP-type contracting) 
Hankintamalli, jossa rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito hankitaan yhtenä kokonaisuutena; suomalainen vastine PPP-mallille. 

Energiajae (eng. Waste-to-energy fraction) 
Ks. Energiajäte. 

Energiajäte (eng. Waste-to-energy) 
Sekajätteestä lajiteltu jäte, jota poltettaessa tuotetaan sähköä ja lämpöä. 

Energiatehokkuus (eng. Energy efficiency) 
Energian käytön tehostaminen niin, että kulutus pienenee palveluja ja tuotteita tuotettaessa; keskeinen osa ilmastopolitiikkaa. 

Erilliskeräys (eng. Separate collection; Source separation) 
Yksittäisen jätejakeen kerääminen erillään muista jätteistä. 

Esivalmistus (eng. Prefabrication) 
Valmistusvaihe, jossa lopputuotteen osat tehdään tehtaassa tai toisessa paikassa ennen varsinaista rakentamista. 

Etusijajärjestys (eng. Waste hierarchy / Order of priority) 
Jätehuollon tärkeysjärjestys: 1) jätteen synnyn ehkäisy; 2) uudelleenkäytön valmistelu; 3) kierrätys; 4) muu hyödyntäminen, mukaan lukien energia; 5) loppukäsittely. Ohjaa kunnallista jätehuoltoa. (Vanha termi: jätehierarkia.) 

Geodiversiteetti (eng. Geodiversity) 
Kallio- ja maaperän, geologisten prosessien ja pinnanmuotojen vaihtelu yhdessä ilmastotekijöiden kanssa; osa luonnon monimuotoisuutta. 

Globaalihehtaari (eng. Global hectare, gha) 
Hehtaarin kokoinen alue, jonka ekologinen tuottavuus vastaa maapallon keskimääräistä tuottavuutta. 

GWP (eng. Global Warming Potential) 
Kasvihuonekaasukerroin, jota käytetään hiilidioksidiekvivalenttien laskennassa kaasukohtaisin kertoimin. 

Harvinaiset maametallit (eng. Rare earth elements, REE) 
Skandium, yttrium ja 15 lantanoidia; poikkeuksellisten ominaisuuksien vuoksi tärkeitä, mutta usein vaikeasti hyödynnettäviä matalien pitoisuuksien ja hajautuneen esiintymisen takia. 

Hiilibudjetti (eng. Carbon budget) 
Hiilidioksidipäästöjen määrä, joka voidaan vielä päästää ilmakehään tietyn lämpötilatavoitteen (esim. 1,5–2 °C) puitteissa. 

Hiilidioksidiekvivalentti (eng. COe; Carbon dioxide equivalent) 
Eri kasvihuonekaasujen yhteismitallistettu ilmastoa lämmittävä vaikutus. 

Hiilijalanjälki (eng. Carbon footprint) 
Toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt; voidaan laskea organisaatio-, toiminta- tai tuotasolla. Ks. myös: ympäristöjalanjälki. 

Hiilijalanjäljen laskenta (eng. Carbon footprint calculation) 
Prosessi, jossa arvioidaan ja mitataan päästöt koko elinkaaren ajalta (raaka-aineet, valmistus, kuljetus, käyttö, käytön jälkeinen käsittely). 

Hiilikädenjälki (eng. Carbon handprint) 
Tuotteen, prosessin tai palvelun tuottama ilmastohyöty eli päästövähennyspotentiaali käyttäjälle; korostaa myönteisiä vaikutuksia. 

Hiilineutraali (eng. Carbon neutral) 
Tilanne, jossa päästöt ja hiilen sidonta ovat tasapainossa tarkasteltavalla tasolla (esim. valtio, yritys, tuote). 

Hiilineutraali kiertotalous (eng. Carbon neutral circular economy) 
Kiertotalous, jossa tuotteet ja materiaalit pidetään kierrossa ja nettoilmastopäästöt ovat nolla koko elinkaaren tasolla. 

Hiilineutraalius (eng. Carbon neutrality) 
Toiminnan, tuotteen tai palvelun päästöt on kompensoitu tai vähennetty nollaan. 

Hiilinielu (eng. Carbon sink) 
Hiiltä sitova järjestelmä tai varasto (esim. metsät, meret, maaperä), jonka kasvu pienentää ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuutta. 

Hiilensidonta (eng. Carbon sequestration) 
Hiilen sitoutuminen esimerkiksi maaperään ja meriin; kasvit sitovat hiiltä fotosynteesissä. Ks. myös: hiilinielu, hiilivarasto. 

Hiiliriski (eng. Carbon risk) 
Ilmastopolitiikan ja -toimien (esim. päästöhinnoittelu, fossiilien rajoitukset) aiheuttamat riskit taloudelle ja toimijoille. 

Hiilivarasto (eng. Carbon storage) 
Hiilen sitoutuminen varastoihin (esim. metsät). Varaston koko muuttuu hiilinielun muutosten myötä. 

Hyötyjäte (eng. Recyclable / Recoverable material) 
Jätejae, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai raaka-aineena. 

Ilmastoystävällisyys (eng. Climate-friendliness) 
Toiminta ja valinnat, jotka vähentävät päästöjä ja edistävät ilmastonmuutoksen hillintää. 

Ilmastoneutraali (eng. Climate neutral) 
Tilanne, jossa toiminnan nettovaikutus ilmastoon on nolla (nettonolla) määrätyllä ajanjaksolla. 

Ilmastoriski (eng. Climate risk) 
Ilmastonmuutoksen suorien ja välillisten vaikutusten (esim. sään ääri-ilmiöt, sadon heikkeneminen) aiheuttamat riskit. 

Ilmastotoimet (eng. Climate action) 
Toimet, joilla ilmastonmuutosta hillitään tai siihen sopeudutaan. 

Ilmastonmuutos (eng. Climate change) 
Kasvihuoneilmiön voimistumisesta johtuva ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät muutokset (ääri-ilmiöt, luontovaikutukset). Kiertotalous ja kestävä kehitys ovat keskeisiä vastauskeinoja. 

Irtikytkentä (eng. Decoupling) 
Esim. hyvinvoinnin ja talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen kulutuksesta; suhteellinen (päästöt/tuotos pienenee) tai absoluuttinen (päästöt vähenevät kokonaan talouskasvusta huolimatta). 

IUPAC (eng. International Union of Pure and Applied Chemistry) 
Kansainvälinen puhtaan ja sovelletun kemian liitto. 

Jakamisalusta (eng. Sharing platform) 
Digitaalinen alusta, jolla lainataan, vuokrataan, myydään ja jaetaan resursseja käyttöasteen kasvattamiseksi; yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista. 

Jakamistalous (eng. Sharing economy) 
Omistamisen sijaan jaetaan, lainataan tai vuokrataan hyödykkeitä vajaakäytön vähentämiseksi (esim. kirjastot). Ks. myös: jakamisalusta. 

Jäte (eng. Waste) 
Aine tai esine, jonka haltija poistaa käytöstä, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan; luonnossa jätettä ei synny, vaan ainekset kiertävät. 

Jätehierarkia (eng. Waste hierarchy) 
Ks. Etusijajärjestys. 

Jätteen energiahyötykäyttö (eng. Energy recovery of waste) 
Jätteen hyödyntäminen energiana tai polttoaineeksi valmistaminen. 

Jätteen erilliskeräys (eng. Separate collection of waste) 
Jätteen keräys niin, että erilaatuiset jätteet pidetään erillään kierrätyksen ja muun hyödyntämisen tehostamiseksi. 

Jätteen haltija (eng. Possessor of waste) 
Jätteen tuottaja, kiinteistön haltija tai muu, jonka hallussa jäte on. 

Jätteen hyödyntäminen (eng. Recovery of waste) 
Toiminta, jossa jäte käytetään hyödyksi korvaamaan neitseellisiä materiaaleja; sisältää myös uudelleenkäytön valmistelun. 

Jätteen hyödyntämistoimet (eng. Recovery operations; R-codes) 
Hyödyntämistoimet, jotka raportoidaan esim. R-koodeilla. 

Jätteen kierrätys (eng. Recycling of waste) 
Jätteen valmistaminen tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi; ei sisällä energiana hyödyntämistä tai polttoaineeksi valmistamista. 

Jätteen kierrätysaste (eng. Recycling rate) 
Se osuus jätteestä, joka kierrätetään (esim. yhdyskuntajätteen materiaalihyödyntäminen ja biojätteen kompostointi/mädätys). 

Jätteen lajittelu (eng. Sorting of waste) 
Jätteiden erottelu lajeittain syntypaikalla tai käsittelylaitoksessa; mahdollistaa kierrätyksen. 

Jätteen lajitteluaktiivisuus (eng. Degree of sorting activity) 
Jätteen haltijan aktiivisuus lajitella jätteensä. 

Jätteen lajitteluaste (eng. Degree of sorting of waste) 
Osuus jätteestä, joka lajitellaan erikseen hyötykäyttöä tai muuta käsittelyä varten. 

Jätteen loppukäsittely (eng. Disposal of waste) 
Toiminta, joka ei ole hyödyntämistä (esim. kaatopaikka, poltto ilman energian talteenottoa), mukaan lukien loppukäsittelyyn valmistelu. 

Jätteen loppukäsittelytoimet (eng. Disposal operations; D-codes) 
Loppukäsittelytoimet, jotka raportoidaan esim. D-koodeilla. 

Jätteen materiaalihyötykäyttö (eng. Material recovery of waste) 
Hyödyntäminen materiaalina (ei energiahyödyntäminen). 

Jätteen uusiokäyttö (eng. Reutilisation of waste) 
Jätteen palauttaminen takaisin tuotannon raaka-aineeksi. 

Jätteeksi luokittelun päättyminen – EEJ (eng. End of Waste, EoW) 
Jäte lakkaa olemasta jätettä, kun: 1) sille on määritelty käyttötarkoitus; 2) sillä on markkinat/kysyntää; 3) se täyttää tekniset ja sääntelyvaatimukset; 4) käyttö ei aiheuta vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 

Kaasutus (eng. Gasification) 
Kiinteän biomassan terminen muuntaminen kaasumaiseksi välituotteeksi (uusiutuvat kemikaalit, biopolttonesteet, sähkö ja lämpö). 

Kaatopaikka (eng. Landfill) 
Ks. Loppusijoitus. 

Kaizen (jpn./eng. Kaizen) 
Japanilainen jatkuvan parantamisen toimintatapa: dataan ja näkyvään havainnointiin perustuva ongelmien tunnistaminen, juurisyiden korjaus ja tiimityö. 

Kaskadiperiaate (eng. Cascading principle) 
Raaka-aineiden käytön tärkeysjärjestys resurssitehokkuuden edistämiseksi (esim. puu korkean jalostusasteen tuotteisiin ennen energiakäyttöä). 

Kasvihuoneilmiö (eng. Greenhouse effect) 
Ilmakehän kyky pidättää lämpösäteilyä; ehkäisee lämmön karkaamista avaruuteen. 

Kasvihuonekaasut (eng. Greenhouse gases) 
Keskeiset kaasut: vesihöyry (H₂O), hiilidioksidi (CO₂), metaani (CH₄), dityppioksidi (N₂O), otsoni (O₃); lisäksi F-kaasut. Monia on rajoitettu ympäristösyistä. 

Kaupungistuminen (eng. Urbanization) 
Kaupunkiväestön osuuden kasvu; megatrendi, joka vaikuttaa kulutukseen, energiaan ja mahdollisiin kiertotalousratkaisuihin. 

Kehdosta hautaan (eng. Cradle to grave) 
Elinkaariarviointi raaka-aineiden hankinnasta hävitysvaiheeseen. 

Kehdosta kehtoon (eng. Cradle to cradle) 
Suunnittelumalli, jossa tuotteen käytön jälkeen materiaalit ovat raaka-ainetta uudelle tuotteelle, eivät jätettä. 

Kehdosta portille (eng. Cradle to gate) 
Elinkaariarviointi raaka-aineiden hankinnasta valmistusvaiheeseen. 

Kemiallinen kierrätys (eng. Chemical / Feedstock recycling) 
Materiaalin palauttaminen kemiallisten reaktioiden avulla alkuperäisiksi raaka-aineiksi (esim. muovin depolymerointi, kuitujen erottelu); täydentää mekaanista kierrätystä. 

Kestävä kehitys (eng. Sustainable development) 
Yhteiskunnallinen muutos, joka turvaa hyvät elämänmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville huomioiden ympäristön, ihmisen ja talouden. Osa-alueet: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. 

Kestävä kulutus (eng. Sustainable consumption) 
Ympäristötietoinen kulutus, jossa arjen valinnoilla minimoidaan haitat ympäristölle. 

Kestävä liiketoiminta (eng. Sustainable business) 
Ks. Yritysvastuu. 

Kestävä matkailu (eng. Sustainable tourism) 
Matkailu, joka huomioi taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä eri osapuolten tarpeet; perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ympäristönsuojeluun. 

Kestävä muotoilu (eng. Ecological design; Sustainable design) 
Ks. Ekodesign. 

Kestävä ruokajärjestelmä (eng. Sustainable food system) 
Ruoka edistää terveyttä ja tuotanto/kulutus säästää luonnonvaroja, kierrättää ravinteita ja sopeutuu ilmastonmuutokseen; tuottaja ja kuluttaja ovat lähempänä toisiaan. 

Kestävyyssuunnitelma (eng. Design for sustainability) 
Suunnitteluperiaate, joka optimoi tuotteen/palvelun ympäristö- ja sosiaaliset hyödyt. 

Kierrätys (eng. Recycling) 
Materiaalin, tuotteen tai komponentin hyödyntäminen uudessa yhteydessä. 

Kierrätyskuitu (eng. Recycled fibre; Secondary fiber) 
Käytössä olleesta materiaalista tuotettu uusiokuitu (esim. tekstiilit, muovit). 

Kierrätysmateriaali (eng. Recycled material) 
Käytöstä poistettu materiaali, joka muokataan samaan tai uuteen käyttötarkoitukseen sopivaksi. 

Kierrätetyt materiaalit (eng. Non-virgin materials; Recycled materials) 
Materiaalit, jotka ovat olleet käytössä ja palautettu kiertoon. 

Kierrätystuote (eng. Recycled product) 
Ks. Uusiotuote. 

Kierto(talous)yhteiskunta (eng. Circular society) 
Yhteiskunta, jossa ekosfääri, teknosfääri ja sosiosfääri ovat tasapainossa ja talous palvelee sosiaalista hyvinvointia planeetan rajoja ylittämättä. 

Kiertotalouden liiketoimintamallit (eng. Circular economy business models) 
Viisi mallia: jakamisalustat; resurssitehokkuus ja kierrätys; tuote-elinkaaren pidentäminen; tuote palveluna; uusiutuvuus. 

Kiertotalous (eng. Circular economy) 
Talousmalli, jossa kulutus perustuu palveluihin (jakaminen, vuokraus, kierrätys) ja materiaalien arvo säilyy kierrossa mahdollisimman pitkään; talouskasvu irtikytketään luonnonvarojen kulutuksesta. 

Kiertotaloutta edistävät julkiset hankinnat (eng. Circular public procurement) 
Julkiset hankinnat, jotka tukevat kiertotalouden liiketoimintamalleja. 

Kioton pöytäkirja (eng. Kyoto Protocol) 
YK:n ilmastosopimusta täydentävä asiakirja (voimaan 2005). Ks. myös: Pariisin ilmastosopimus. 

Kompostointi (eng. Composting) 
Orgaanisen aineksen hajottaminen mikrobien avulla hapellisissa oloissa. 

Kompostoitavat materiaalit (eng. Compostable materials) 
Materiaalit, jotka voidaan hajottaa biologisesti ja muuttaa ravinteikkaaksi materiaaliksi. 

Koneoppiminen (eng. Machine learning) 
Tekoälyn alalaji, jossa mallit oppivat datasta ilman erillisiä sääntöjä. 

Konfliktimineraalit (eng. Conflict minerals) 
Mineraalit, joiden tuotannosta saatavat varat voivat rahoittaa konflikteja (tina Sn, tantaali Ta, volframi W, kulta Au); käytössä laajasti elektroniikassa ym. 

Kriittiset raaka-aineet (eng. Critical raw materials) 
Taloudellisesti tärkeät raaka-aineet, joiden saatavuuteen liittyy riskejä (mm. harvinaiset maametallit, PGM-metallit). Kierrätys ja talteenotto parantavat saatavuutta. 

Kuivatislaus (eng. Pyrolysis) 
Ks. Pyrolyysi. 

Kuljetusketju (eng. Transport chain) 
Tavaran kulun vaiheet lähettäjältä vastaanottajalle; voi sisältää useita kuljetuksia. 

Kuljetuspakkaus (eng. Tertiary packaging) 
Pakkaus, joka kokoaa yhteen yhden tai useamman sekundääripakkauksen. 

Kulttuurinen kestävyys (eng. Cultural sustainability) 
Kestävän kehityksen osa-alue: kielten, perinteiden ja tapojen vaaliminen; monimuotoisuuden hyväksyminen ja oikeuksien kunnioitus. 

Kuluttajapakkaus (eng. Primary packaging) 
Tuotteen kanssa kosketuksessa oleva pakkaus, joka suojaa ja helpottaa käyttöä. 

Kulutuksen vähentäminen (eng. Downshifting) 
Ks. Downshifting. 

Kunnostus (eng. Refurbishment) 
Tuotteen tai komponentin palauttaminen alkuperäiseen tai parempaan kuntoon. 

Kunnallinen järjestämisvastuu – jätteet (eng. Municipal waste management obligation) 
Jätteet, joiden keräyksestä ja käsittelystä kunta/HSY vastaa (asuminen, kunnan hallinto- ja palvelutoiminta, tietyt erät). 

Käyttöikä (eng. Service life) 
Aika, jonka tuote säilyy käyttökelpoisena; voidaan määritellä tekninen ja taloudellinen käyttöikä. Ks. myös: elinkaari. 

Käyttöiän loppu (eng. End-of-life, EoL) 
Elinkaaren vaihe, jossa tuote poistuu alkuperäiseltä käyttäjältä ja käsitellään käytön jälkeen. Ks. myös: elinkaari, käyttöikä. 

Käänteinen logistiikka (eng. Reverse logistics) 
Tuotevirran palautuminen asiakkaalta toimittajalle/korjaajalle/kierrätykseen; mahdollistaa kiertotalouden (keräily, kuljetus, testaus, lajittelu, korjaus, kierrätys, jakelu). 

Lannoite (eng. Fertilizer) 
Orgaaninen tai muu materiaali, joka on kehitetty hajoamaan takaisin ympäristöön ja tuottamaan ravinteita kasveille. 

LCA (eng. Life Cycle Assessment / Analysis) 
Ks. Elinkaariarviointi. 

Leasing / Liisaus (eng. Leasing) 
Kiertotalouden liiketoimintamalli, jossa asiakas maksaa pitkäaikaisesta käytöstä (esim. koneet, laitteet, ajoneuvot; myös rakennukset). 

Liiketoimintaekosysteemi (eng. Business ecosystem) 
Yksityisten ja julkisten toimijoiden verkosto, joka tuottaa toisiaan täydentäviä ratkaisuja ja osaamista; kiertotalous edellyttää usein laajaa yhteistyötä. 

Lineaarinen riski (eng. Linear risk) 
Riski, joka syntyy, kun luotetaan lineaariseen ”ota–valmista–hävitä” -malliin. 

Lineaarinen talous (eng. Linear economy) 
Perinteinen malli, jossa tuotteet valmistetaan, käytetään ja hävitetään; materiaalit poistuvat kierrosta. 

Lock-in -tilanne (eng. Lock-in) 
Tilanne, jossa suunnittelu tai prosessi lukitsee ratkaisut ja estää innovaation. 

Loppusijoitus (eng. Landfill / Final disposal) 
Hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen hallittu sijoittaminen kaatopaikalle. 

Luonnonvarat (eng. Natural resources) 
Kaikki luonnossa oleva, jota ihminen hyödyntää. Jaottelu: varannot/virrat; elollinen/eloton; aineeton/aineellinen. 

Maapallon ekologinen kantokyky (eng. Earth’s ecological carrying capacity) 
Ihmistoiminnan (kulutus, tuotanto, jätteet) luonnolle aiheuttaman rasituksen yläraja; ylittyessään seuraa ympäristötuhoja. Kiertotalous voi vahvistaa kantokykyä irtikytkemällä talouskasvun luonnonvarojen liikakäytöstä. 

Maapallon kriittiset kynnysarvot (eng. Planetary boundaries) 
Käsitteellinen viitekehys inhimillisen hyvinvoinnin rajoista; joitakin rajoja on ylitetty (esim. biodiversiteetti, typen ja fosforin kierto). 

Malmi (eng. Ore) 
Luonnollinen mineraaliesiintymä, josta metalleja voidaan tuottaa taloudellisesti. 

Materiaalia lisäävä valmistus (eng. Additive manufacturing) 
Valmistusmenetelmät, joissa kappale rakennetaan kerros kerrokselta digitaalisen mallin perusteella (3D-tulostus). 

Materiaalipanos (eng. Material input) 
Luonnonvarojen määrä, joka on käytetty tuotteen tai raaka-aineen valmistamiseen; sisältää ekologisen selkärepun. 

Materiaalivirrat (eng. Material flows) 
Kuvaavat raaka-aineiden ja jalosteiden tuonnin, viennin ja kotimaisen käytön määriä tonneina. 

Materiaalivirta-analyysi (eng. Material Flow Analysis, MFA) 
Menetelmä materiaalivirtojen hallintaan ja kiertotalouden toteutumisen arviointiin (kansantalous, alue, yritys, tuote). 

Megatrendit (eng. Megatrends) 
Pitkäkestoisia, suuria ja hitaasti muuttuvia, toisiinsa kytkeytyviä kehityskulkuja. 

Mekaaninen kierrätys (eng. Mechanical recycling) 
Materiaalin muokkaaminen mekaanisin prosessein uuteen käyttötarkoitukseen (esim. rouhinta, repiminen). 

Milleniaalit (eng. Millennials) 
1980-luvun alusta 1990-luvun puoliväliin/2000-luvun alkuun syntyneet (Y-sukupolvi). 

Mineraali (eng. Mineral) 
Luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tyypillinen koostumus ja kiderakenne. 

MIPS (eng. Material Input Per Service unit) 
Ekotehokkuuden mittari: materiaalipanoksen suhde tarjottujen palvelukertojen määrään. 

Moduuli (eng. Module) 
Kokonaisuuden itsenäinen osa, josta voidaan koota erilaisia kokonaisuuksia. 

Modulaarinen / modulaarisuus (eng. Modular / Modularity) 
Eri moduuleista koottava, joustava ja muunneltava rakenne tuotteissa, palveluissa, tiloissa tai organisaatioissa. 

Moduulitekniikka (eng. Modular design) 
Valmistustapa, jossa tuote osioidaan standardoituihin tehdasvalmisteisiin osiin ja niiden liittämisen standardeihin. 

Mädätys (eng. Anaerobic digestion) 
Ks. Anaerobinen hajotus. 

Negatiiviset päästöt (eng. Negative emissions) 
Ilmakehästä poistetaan hiilidioksidia enemmän kuin päästetään (esim. nielujen kasvatus, BECCS, suora ilmasta talteenotto). 

Neitseellinen materiaali (eng. Virgin material) 
Ennen käyttämätön materiaali. 

Neitseelliset materiaalit (eng. Virgin materials) 
Ks. Neitseellinen materiaali. 

Nollaenergiatalo (eng. Zero-energy house) 
Rakennus, joka tuottaa vuositasolla yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa. 

Nollahukka (eng. Zero waste) 
Ks. Zero Waste. 

Paikalliset raaka-aineet (eng. Local materials) 
Raaka-aineet, jotka on hankittu ja prosessoitu samalla alueella, jossa ne kulutetaan. 

Palvelusysteemi (eng. Product-Service System, PSS) 
Liiketoimintamalli, jossa tuote ja siihen liittyvä palvelu toimitetaan johdonmukaisena kokonaisuutena. 

Pariisin ilmastosopimus (eng. Paris Agreement) 
Vuonna 2015 hyväksytty kansainvälinen ilmastosopimus (voimaan 2016), jonka tavoitteena on pitää lämpeneminen selvästi alle 2 °C ja pyrkiä 1,5 °C:een. 

Piilovesi (eng. Hidden water; Virtual water) 
Tuotteen koko elinkaaren aikainen vedenkulutus raaka-aineista jätevaiheeseen (esim. 1 l maitoa ≈ 1000 l vettä; auto ≈ 400 000 l). 

Pilaantunut maaperä (eng. Contaminated soil) 
Maaperä, jossa ohjearvojen ylitys tai riskinarvio osoittaa kunnostustarpeen; myös ohjearvojen alittuessa kunnostus voi olla tarpeen riskisyistä. 

Poistotekstiili (eng. Textile waste) 
Omistajalleen tarpeeton tekstiili; sisältää sekä jätteenä käsiteltävät tekstiilit että uudelleenkäyttökelpoiset tuotteet (lajittelematon poistotekstiili = jäte). 

Poka yoke -järjestelmä (eng. Poka-yoke) 
Inhimillisiä tai prosessivirheitä ennaltaehkäisevä laatujärjestelmä; tavoitteena nollavirheet. 

Primääripakkaus (eng. Primary packaging) 
Ks. Kuluttajapakkaus. 

Puhdas teknologia (eng. Clean technology) 
Ks. Cleantech. 

Purkusuunnitelma (eng. Design for disassembly) 
Suunnitteluperiaate, joka varmistaa purkamisen ja osien/materialien irrottamisen käytön jälkeen. 

Pyrolyysi (eng. Pyrolysis) 
Kuivatislaus: korkea lämpö ilman happea (tai vähähappinen), jossa materiaali hajotetaan kiinteiksi, nestemäisiksi tai kaasumaisiksi tuotteiksi (esim. puuhiili, terva, synteesikaasu). 

Päästölähde (eng. Source of pollution) 
Yksilöitävissä oleva päästön lähde; voi olla piste-, haju- tai aluelähde. 

Rajalliset materiaalit (eng. Finite materials) 
Materiaalit, joita ei voida tuottaa uusiutuvasti talouden aikajänteellä. 

Raaka-aine (eng. Raw material; Feedstock) 
Jalostuskelpoinen luonnonvara tai puolivalmiste, josta valmistetaan lopputuotteita tai materiaaleja. 

Ravinnekierto (eng. Nutrient cycle) 
Elämälle välttämättömien ravinteiden kiertäminen ekosysteemeissä hukkaa minimoiden; nykyisin globaali kierto on häiriintynyt. 

Ravinteiden kierrätys (eng. Nutrient recycling) 
Sivuvirtojen (lanta, puhdistamoliete, biomassa) käsittely ja hyödyntäminen niin, että ravinteet (erityisesti P ja N) saadaan takaisin kiertoon. 

Rebound-ilmiö (eng. Rebound effect / Jevons paradox) 
Tehokkuustoimenpide vähentää odotettuja hyötyjä tai pahentaa ongelmaa (esim. tehokkaampi auto lisää ajokilometrejä; kustannussäästöt lisäävät kokonaiskulutusta). 

REE-metalli (eng. Rare-earth element metal) 
Ks. Harvinaiset maametallit. 

Regeneratiivinen kiertotalous (eng. Regenerative circular economy) 
Kiertotalous, joka uudistaa ja vahvistaa luonnon ekosysteemejä ja sosiaalista/taloudellista pääomaa (esim. hiilen sidonta, veden puhdistaminen osana toimintaa). 

Resilienssi (eng. Resilience) 
Kyky toimia, sopeutua ja palautua häiriöistä; kiertotalous lisää resilienssiä omavaraisuuden ja riippumattomuuden kautta. 

Resurssien talteenotto (eng. Resource recovery) 
Materiaalien ja energian talteenotto esimerkiksi jätteestä tai tuotannon sivuvirroista uudelleenkäyttöön. 

Resurssiniukkuus (eng. Resource scarcity) 
Kasvava kysyntä (energia, vesi, maanviljelysmaa, raaka-aineet) suhteessa tarjontaan nostaa hintoja ja heikentää saatavuutta; kiertotalous vähentää riskiä. 

Resurssipohjainen talous (eng. Resource-based economy) 
Talouden perustana ovat maan resurssit, ei raha; hyödykkeet ja palvelut kaikkien saatavilla ilman rahataloutta (käsitteellinen malli). 

Resurssitehokkuus (eng. Resource efficiency) 
Toimintaa, joka vähentää ympäristökuormitusta tuotannossa ja kulutuksessa koko arvoketjussa; yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista. Ks. myös: resurssiviisaus. 

Resurssiviisaus (eng. Resource wisdom) 
Resurssien (luonnonvarat, energia, tuotteet, tilat, aika) harkittu ja kestävyyttä edistävä käyttö; tarkastelee kulutusta yhteiskunnan tasolla absoluuttisesti. 

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta (eng. Resource-wise and carbon neutral society) 
Yhteiskunta, joka ei tuota päästöjä tai jätettä eikä ylitä planeetan kantokykyä. 

Ruokahävikki (eng. Food waste) 
Syömäkelpoisen ruoan päätyminen jätteeksi; syntyy ketjun kaikissa vaiheissa, eniten kotitalouksissa. 

Ruokajärjestelmä (eng. Food system) 
Maatalouden, teollisuuden, kaupan ja kotitalouksien muodostama kokonaisuus, johon vaikuttavat biologiset, taloudelliset/poliittiset sekä sosiaaliset/kulttuuriset prosessit. 

Ruokaketju (eng. Food chain) 
Elintarvikkeen matka alkutuotannosta kuluttajalle (”pellolta pöytään”). 

Ruokasuvereniteetti (eng. Food sovereignty) 
Kansojen oikeus määritellä oma maatalous- ja ruokapolitiikka; korostaa paikallisuutta ja yhteisölähtöisiä ratkaisuja. 

Ruokaturva (eng. Food security) 
Kaikilla on jatkuvasti saatavilla ravitsevaa ja turvallista ruokaa; pilarit: saatavuus, hankittavuus, käytettävyys/turvallisuus. 

SDGs (eng. Sustainable Development Goals) 
YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta (2015) osana Agenda 2030:a. Ks. myös: Agenda 2030, kestävä kehitys. 

Sekajäte (eng. Mixed waste; Household waste) 
Kierrätyskelvoton loppujäte; usein energiahyödyntämiseen. 

Sekundääripakkaus (eng. Secondary packaging) 
Pakkaus, joka kokoaa yhteen yhden tai useamman kuluttajapakkauksen. 

SER-romu / Sähkö- ja elektroniikkaromu (eng. E-waste) 
Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet. 

Sininen talous (eng. Blue economy) 
Luonnonprosesseja mukaileva, kestävä taloudellinen toiminta. 

Sitoumus2050 (eng. Commitment 2050) 
Kansallinen yhteiskuntasitoumus Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamiseksi. 

Sivuvirta (eng. By-product; Side stream) 
Materiaalit tai aineet, jotka syntyvät muun tuotannon yhteydessä. 

Slow food (eng. Slow Food movement) 
Kansainvälinen liike, joka vaalii ruoan ja viljelyn monimuotoisuutta sekä ruokakulttuuriperintöä; laajentunut slow-elämäntavaksi. 

Smart & Clean (eng. Smart & Clean) 
Ratkaisut, jotka digitalisaation avulla ohjaavat ympäristöystävällisiin valintoihin (tuotteet, palvelut, kaupungit, alueet). 

Sosiaalinen kestävyys (eng. Social sustainability) 
Kestävän kehityksen osa-alue: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, terveys, koulutus, osallisuus ja oikeudenmukainen jakautuminen. 

Sosiaalinen muotoilu (eng. Social design) 
Muotoilua, jonka tavoitteena on elämänlaadun parantaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus yhteisölähtöisesti. 

Substituutio (eng. Substitution) 
Jonkin asian korvaaminen toisella. 

Suljettu kierto (eng. Closed-loop recycling) 
Järjestelmä, jossa prosessin materiaalit otetaan talteen ja palautetaan takaisin samaan prosessiin minimoiden päästöt ja jäte. 

Suunnittelukäyttöikä (eng. Design for durability) 
Suunnitteluperiaate, joka maksimoi hyödyllisen käyttöajan. 

Suunniteltu vanheneminen (eng. Planned obsolescence) 
Tuotteiden suunnittelu niin, että käyttökelpoisuus päättyy aiemmin (esim. päivitystuen päättyminen) uuden oston vauhdittamiseksi. 

Synteesikaasu (eng. Synthesis gas; Syngas) 
Vetyä ja hiilimonoksidia sisältävä kaasu; laajat käyttökohteet kemianteollisuudessa; valmistetaan mm. kaasuttamalla biomassoja. 

Systeeminen muutos (eng. Systemic change) 
Toimintamallien, rakenteiden ja vuorovaikutusten samanaikainen muutos kestävän kehityksen edellytysten luomiseksi. 

Taloudellinen kestävyys (eng. Economic sustainability) 
Tasapainoinen talouskasvu ilman varantojen hävittämistä tai velkaantumista; mahdollistaa yhteiskunnan perustoiminnot ja kestävät arvovalinnat. 

Tekninen kierto (eng. Technical cycle) 
Tuotteiden, komponenttien ja materiaalien pitäminen kierrossa teknisin menetelmin (uudelleenkäyttö, korjaus, kunnostus, uudelleenvalmistus). 

Tekoäly (eng. Artificial intelligence) 
Ihmisen älykkyyttä jäljittelevä tietojenkäsittely; oppii ja tekee päätelmiä datasta. 

Tekstiilijäte (eng. Textile waste) 
Käytöstä poistettu rikkinäinen/likainen tekstiili, joka ei kelpaa uudelleenkäyttöön (lajittelematon poistotekstiili = jäte). 

Teollinen ekologia (eng. Industrial ecology) 
Tieteenala, joka optimoi aine- ja energiavirtoja teollisissa systeemeissä luonnonjärjestelmiä mukaillen. 

Teollinen metabolismi (eng. Industrial metabolism) 
Teollisuuden fysikaaliset ja kemialliset prosessit kokonaisuutena. 

Teollinen symbioosi (eng. Industrial symbiosis) 
Yritysten yhteistyö sivuvirtojen, teknologian ja osaamisen hyödyntämiseksi; toisen jäte on toisen raaka-aine (Suomessa FISS-malli). 

Terminen kierrätys (eng. Thermal recycling) 
Lämpöä hyödyntävä prosessi, jossa materiaali sulatetaan uutta raaka-ainetta varten. 

Tertiääripakkaus (eng. Tertiary packaging) 
Ks. Kuljetuspakkaus. 

Tipping point (eng. Tipping point) 
Käännekohta, jonka jälkeen prosessin eteneminen kiihtyy nopeasti. 

Toimitusketju (eng. Supply chain) 
Organisaatioiden verkosto, joka ohjaa ja kehittää materiaali-, raha- ja tietovirtoja; logistiikka on osa toimitusketjun hallintaa. 

Tonni (eng. Tonne) 
Massayksikkö t; 1 t = 1000 kg; kilotonni kt. 

Tuote palveluna (eng. Product as a Service, PaaS) 
Kiertotalouden liiketoimintamalli: maksetaan käyttöoikeudesta tai suorituskyvystä, ei omistamisesta. 

Tuotannontekijät (eng. Factors of production) 
Työvoima, pääoma (ml. inhimillinen pääoma) sekä maa ja luonnonvarat. 

Tuotteen elinkaari (eng. Product lifecycle) 
Ks. Elinkaari. 

Tuotteen eliniän pidentäminen (eng. Product lifetime extension) 
Ominaisuudet tai toimet, jotka pidentävät käyttöikää (korjaus, huolto, päivitys, uudelleenmyynti). 

Tuote-elinkaaren pidentäminen (eng. Product life cycle extension) 
Kiertotalouden malli, jossa tuotteen käyttöikää pidennetään alkuperäisessä tarkoituksessa. 

Tuotteen kierrätyssuunnitelma (eng. Design for recyclability) 
Suunnitteluperiaate, joka huomioi käytön jälkeisen kierrätettävyyden. 

Tuotteen korjaussuunnitelma (eng. Design for repairability) 
Suunnitteluperiaate, jonka mukaan tuotteet tehdään helposti korjattaviksi. 

Tuotteiden ekologinen suunnittelu (eng. Eco-design) 
Ks. Ekodesign. 

Uudelleenkäyttö (eng. Reuse) 
Tuotteen tai osan käyttäminen uudelleen samaan tai muuhun tarkoitukseen. 

Uudelleenvalmistus (eng. Remanufacturing) 
Käytetyn tuotteen tai osan valmistaminen uudelleen vastaamaan uuden laatua. 

UUMA-materiaali (eng. Recovered material used in earth construction) 
Maarakentamisessa käytettävä uusiomateriaali. 

Upcycling (eng. Upcycling) 
Hyödyttömän materiaalin muuntaminen arvokkaammaksi tuotteeksi (esim. tekstiilijätteestä vaatteita designin avulla). 

Urban mining / Kaupunkikaivos (eng. Urban mining) 
Metallien ja materiaalien talteenotto rakenteista ja kaupunkien infrastruktuurista. 

Uudelleenkäyttö (eng. Reuse) 
Ks. Uudelleenkäyttö (yksittäinen määritelmä yllä). 

Uudelleenvalmistus (eng. Remanufacturing) 
Ks. Uudelleenvalmistus (yksittäinen määritelmä yllä). 

Uusiokuitu (eng. Recycled fibre) 
Ks. Kierrätyskuitu. 

Uusiokäyttö (eng. Recycle / Reuse) 
Käytöstä poistetun aineen, esineen tai muun hyötyjätteen käyttäminen uudelleen; usein kierrättämisen synonyymi. 

Uusiomateriaali (eng. Recovered / Recycled material) 
Uusioraaka-aineesta valmistettu materiaali. 

Uusiotuote (eng. Recycled product) 
Kierrätysmateriaalista valmistettu tuote. 

Uusiutuvat energialähteet (eng. Renewable energy sources) 
Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalto- ja vuorovesienergia. 

Uusiutuvat materiaalit (eng. Renewable materials) 
Materiaalit, joita voidaan tuottaa uudelleen luonnon prosesseissa. 

Uusiutuvat luonnonvarat (eng. Renewable resources) 
Luonnonvarat, jotka uusiutuvat, kun käyttö ei ylitä uusiutumisnopeutta. 

Uusiutumattomat luonnonvarat (eng. Non-renewable resources) 
Varannot vähenevät käytettäessä (ehtyvät) tai ovat rajallisia mutta uudelleenkäytettävissä (esim. metallit 

Vaarallinen jäte (eng. Hazardous waste) 
Jäte, joka aiheuttaa väärään paikkaan joutuessaan erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle (esim. syttyvyys, myrkyllisyys, syövyttävyys). 

Varovaisuusperiaate (eng. Precautionary principle) 
Periaate, jonka mukaan ympäristöä tai kuluttajia suojaaviin toimiin voidaan ryhtyä, vaikka täyttä tieteellistä varmuutta haitasta ei ole, jos mahdolliset seuraukset voivat olla vakavia tai peruuttamattomia. 

Vastuullisuus (eng. Sustainability responsibility) 
Toimintaa, jossa huomioidaan samanaikaisesti ympäristön, yhteiskunnan ja talouden näkökulmat päätöksenteossa ja arjen käytännöissä. 

Vastuullisuusviestintä (eng. Sustainability communication) 
Organisaation viestintää, joka tuo läpinäkyvästi esiin sen ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyvät vastuut, tavoitteet ja vaikutukset. 

Vertaileva elinkaariarvio (eng. Comparative life cycle assessment) 
Menetelmä, jossa kahden tai useamman tuotteen tai järjestelmän elinkaariset ympäristövaikutukset arvioidaan ja vertaillaan keskenään. Katso myös elinkaariarviointi (LCA). 

Vertaiskauppa (eng. Consumer-to-consumer, C2C) 
Kuluttajien välistä kaupankäyntiä, joka tapahtuu tyypillisesti verkkoalustoilla tai kirpputoreilla; yleensä käytettyjen tavaroiden myyntiä ja ostoa. 

Vertaisvuokraus (eng. Peer-to-peer rental) 
Yksityishenkilö vuokraa omistamaansa tuotetta suoraan tai välittäjän kautta toiselle yksityishenkilölle. 

Vesijalanjälki (eng. Water footprint) 
Kaiken kulutuksen vaatima vesimäärä, joka sisältää sekä suoran vedenkäytön että piiloveden tuotteiden ja palvelujen koko elinkaaresta. Katso myös ympäristöjalanjälki. 

Viheliäinen ongelma (eng. Wicked problem) 
Monimutkainen, muuttuva ja arvolatautunut ongelma, jolla ei ole yksiselitteistä määrittelyä tai ratkaisua ja johon liittyvät ratkaisut eivät ole suoraan siirrettävissä toisiin tilanteisiin. 

Vihreä infrastruktuuri (eng. Green infrastructure) 
Luonnonalueista ja muista ekosysteemipalveluja tuottavista viheralueista muodostuva verkosto, joka tukee hyvinvointia ja elämänlaatua sekä tuottaa ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. 

Vihreä kemia (eng. Green chemistry) 
Kemian suuntaus, joka kehittää ympäristöä vähemmän kuormittavia yhdisteitä ja prosesseja sekä vähentää vaarallisten aineiden käyttöä ja syntyä. 

Vihreä logistiikka (eng. Green logistics) 
Kuljetus- ja toimitusketjujen suunnittelua ja toteutusta siten, että ympäristökuormitus minimoidaan (esim. päästöjen, melun ja jätteiden vähentäminen). 

Vihreä sähkö (eng. Green electricity) 
Sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä ja jonka ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Katso myös uusiutuvat energialähteet. 

Vihreä siirtymä (eng. Green transition) 
Yhteiskunnan ja talouden muutos kohti kestävämpiä ja vähähiilisiä toimintatapoja, jotka eivät perustu luonnonvarojen ylikulutukseen, ja jotka edistävät kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta. 

Vihreä talous (eng. Green economy) 
Vähähiilinen, luonnonvara- ja energiatehokas talous, joka toimii maapallon kantokyvyn rajoissa, ylläpitää luontopääomaa ja tukee oikeudenmukaisuutta ja työllisyyttä. 

Viherpesu (eng. Greenwashing) 
Harhaanjohtavaa viestintää tai markkinointia, jossa liioitellaan tai vääristellään ympäristömyönteisyyttä. 

VSME (eng. Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs) 
Pk-yrityksille tarkoitettu vapaaehtoinen kestävyysraportoinnin standardi, joka tarjoaa kevennetyn ja skaalautuvan tavan raportoida vastuullisuudesta. 

Yhdyskuntajäte (eng. Municipal solid waste, MSW) 
Kotitalouksissa ja palveluissa syntyvää kulutusjätettä (esim. paperi, kartonki, lasi, metalli, muovi, tekstiilit, bio- ja sekajäte sekä käytöstä poistetut laitteet). 

Yhteiskäyttö (eng. Shared use) 
Järjestelmä, jossa toisistaan riippumattomat käyttäjät saavat käyttöoikeuden tuotteeseen tai resurssiin (maksullisesti tai yhteisöllisesti), mikä vähentää yksilöllisen omistamisen tarvetta. 

Ylikulutuspäivä (eng. Earth Overshoot Day) 
Vuoden se päivä, jolloin ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotuisen biokapasiteetin (kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä). 

Ympäristöindikaattori (eng. Environmental indicator) 
Määrällinen suure, joka kuvaa ympäristön tilaa tai muutosta ja tukee ympäristövaikutusten seuranta- ja vertailutehtäviä. 

Ympäristöjalanjälki (eng. Environmental footprint) 
Tuotteen, palvelun tai toiminnan kokonaisympäristövaikutuksia kuvaava koontimittari, joka voi yhdistää esim. hiili-, vesi- ja ekologisen jalanjäljen tietoja. 

Ympäristöjärjestelmä (eng. Environmental management system) 
Johtamisjärjestelmä, jonka avulla organisaatio hallitsee ja parantaa ympäristöasioitaan järjestelmällisesti (esim. ISO 14001, EMAS). 

Ympäristömerkki (eng. Ecolabel) 
Riippumaton merkintä, joka viestii tuotteen tai palvelun suhteellisesti pienemmistä ympäristövaikutuksista ja ohjaa kestävämpiin valintoihin. 

Ympäristömyrkyt (eng. Environmental toxins) 
Ihmistoiminnan seurauksena ympäristöön päätyviä kemikaaleja, jotka ovat haitallisia ihmisille tai muille eliöille. 

Ympäristövaikutusten arviointi (eng. Environmental Impact Assessment, EIA) 
Menettely (YVA), jonka avulla tunnistetaan ja vähennetään hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia ennen päätöksentekoa. 

Yritysvastuu (eng. Corporate responsibility) 
Yrityksen vastuu toimintansa taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista sekä niiden läpinäkyvästä johtamisesta. 

Z-sukupolvi (eng. Generation Z) 
Noin vuosina 1996–2010 syntyneet; sukupolvi, joka on kasvanut digitaalisten palvelujen ja mobiililaitteiden parissa. 

Zero waste (eng. Zero waste) 
Ajattelumalli ja toimintatapa, joka pyrkii jätteettömyyteen ehkäisemällä jätteen syntyä, pidentämällä käyttöikää ja pitämällä materiaalit kierrossa. 

Zeitgeist-liike (eng. Zeitgeist movement) 
Kansainvälinen ruohonjuuritason liike, joka edistää resurssipohjaista taloutta ja toimintatapojen muutosta ilman puoluepoliittista kytköstä. 

Aerobinen hajoaminen (eng. Aerobic degradation; Aerobic decomposition) 
Aerobisten mikrobien aikaansaama orgaanisen aineen hajoaminen. 

Agenda 2030 (eng. 2030 Agenda for Sustainable Development) 
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka hyväksyttiin vuonna 2015. Se on valtioita poliittisesti sitova asiakirja ja sisältää 17 tavoitetta kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Katso myös: kestävä kehitys, SDGs. 

Agroekologinen symbioosi (eng. Agroecological symbiosis) 
Usean maatilan ja muun toimijan yhteistyöverkosto energia- ja ravinneomavaraisen tuotannon toteuttamiseksi. Tavoitteena on tehokas ravinteiden kierrätys, luonnonvarojen säästö ja ravinnehuuhtoumien vähentäminen esimerkiksi maatilan, kanalan, leipomon ja biokaasulaitoksen yhteistyöllä (kuten Palopuron esimerkissä). 

AI (eng. Artificial intelligence) 
Ks. Tekoäly. 

Anaerobinen hajotus (eng. Anaerobic digestion; Anaerobic decomposition) 
Biologisen materiaalin hajoaminen hapettomassa ympäristössä anaerobisten mikrobien toimesta. Käytetään myös termiä mädätys. 

Antroposeeni (eng. Anthropocene) 
Ihmiskunnan aikakausi, jolloin ihmisen toiminta vaikuttaa olennaisesti ympäröivään luontoon, kuten ilmastoon. 

Arvoketju (eng. Value chain) 
Hyödykkeen vaiheittainen jalostuminen raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Jokainen vaihe (esim. suunnittelu, valmistus, jakelu) lisää arvoa. 

Avoin kierto (eng. Open-loop recycling) 
Käytetyn tuotteen, sen osan tai prosessijätteen käyttö muunlaisten tuotteiden raaka-aineena tai energiantuotannossa.

BAT (eng. Best Available Techniques) 
Paras käyttökelpoinen tekniikka: teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoiset tuotanto- ja puhdistusmenetelmät sekä toimintatavat, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista ja jotka voivat toimia ympäristölupamääräysten perustana. 

Big data (eng. Big data) 
Erittäin suuria, nopeasti kasvavia ja monimuotoisia tietoaineistoja. (Huom. mittayksikköjä: bitti b/bit, tavu B/byte; kB=1024 B, MB=1024 kB, GB=1024 MB, TB=1024 GB.) 

Biodiversiteetti (eng. Biodiversity) 
Elollisen luonnon monimuotoisuus geeni-, laji- ja elinympäristötasoilla; elinehto ekosysteemien toimivuudelle, ruoantuotannolle ja hyvinvoinnille. Lähikäsitteitä: elonkirjo, luonnon monimuotoisuus. 

Biodynaaminen viljely (eng. Biodynamic cultivation) 
Luonnonmukaisen viljelyn muoto, jossa huomioidaan luonnon rytmejä (esim. kuun vaiheet). Ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita tai väkilannoitteita. 

Bioenergia (eng. Bioenergy) 
Energiaa biopolttoaineista. Suomessa bioenergia on merkittävä uusiutuvan energian lähde. Katso myös: biopolttoaine. 

Biohajoava (eng. Biodegradable) 
Materiaali, joka hajoaa biologisen prosessin (anaerobisesti tai aerobisesti) kautta hiilidioksidiksi ja vedeksi. 

Biohiili (eng. Biochar) 
Pyrolyysillä tuotettu hiilipitoinen materiaali, jolla on käyttöä mm. maanparannuksessa, vesi- ja ilmanpuhdistuksessa ja hiilen sidonnassa; toimii pitkäaikaisena hiilinieluna. 

Biokaasu (eng. Biogas) 
Pääasiassa metaania (CH₄) sisältävä kaasu, jota muodostuu orgaanisen aineksen hajotessa anaerobisissa olosuhteissa (esim. lanta, jätevesiliete). Uusiutuva polttoaine. 

Biokemikaali (eng. Biochemical; Bio-based chemical) 
Biopohjaisista raaka-aineista tai sivuvirroista valmistettu kemikaali fossiilisten kemikaalien korvaamiseen. 

Biologinen kierto (eng. Biological cycle) 
Luonnosta peräisin olevien biopohjaisten ja biohajoavien materiaalien kierto, jossa materiaali palaa luonnollisiin kiertoihin (esim. kompostointi, anaerobinen hajotus). Jätettä ei synny. 

Biologiset kierrot (eng. Biological cycles) 
Katso: Biologinen kierto. 

Biomassa (eng. Biomass) 
Eloperäinen aines (elollisten olioiden yhteispaino tietyllä alueella) tai tuotannossa käytettävä eloperäinen raaka-aine; ilmoitetaan tuore- tai kuivapainona. 

Biomi (eng. Biome) 
Laaja-alainen ekosysteemikokonaisuus, joka muodostuu eliöiden ja fysikaalisen ympäristön (maaperä, ilmasto) yhteisvaikutuksesta (esim. tundra, taiga, aavikko, trooppinen sademetsä; lisäksi makean ja suolaisen veden biomit). 

Biomuovi (eng. Bioplastic) 
Muovi, joka koostuu kokonaan tai osittain uusiutuvista raaka-aineista tai muunnelluista luonnonpolymeereistä. Biomuovi ei automaattisesti ole biohajoava. 

Bioniikka (eng. Bionics; Biomimetics) 
Luonnon toimintojen ja ratkaisujen tutkiminen ja soveltaminen teknisiin innovaatioihin. 

Biopohjainen materiaali (eng. Bio-based material) 
Biomassaan (esim. selluloosa, sokeriruoko, maissi) perustuva materiaali. Biopohjaisuus ei tarkoita automaattisesti biohajoavuutta tai kompostoitavuutta. 

Biopolttoaine (eng. Biofuel) 
Biomassasta valmistettu polttoaine (esim. puuhake, bioetanoli, biodiesel). Kiertotaloudessa biopolttoaineita tuotetaan jäte- ja sivuvirroista. Katso myös: bioenergia. 

Biotalous (eng. Bioeconomy) 
Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva talous: ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottaminen kestävällä tavalla. Osa-alueita mm. vihreä, keltainen ja sininen biotalous sekä luontomatkailu; voi sisältää alueellisesti erityisiä muotoja kuten arktinen biotalous. 

Bumerangi-ilmiö (eng. Rebound effect) 
Ks. Rebound-ilmiö.

Cleantech (eng. Clean technology; Cleantech) 
“Puhdas teknologia”: teknologiat, tuotteet, palvelut ja prosessit, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät kielteisiä ympäristövaikutuksia sekä maksimoivat materiaali-, vesi- ja energiatehokkuuden. 

CO₂-ekvivalentti (eng. CO₂-equivalent, CO₂e) 
Yksikkö, joka yhteismitallistaa eri kasvihuonekaasut hiilidioksidiekvivalenteiksi (esim. hiilijalanjäljessä).

Degrowth-ajattelu (eng. Degrowth) 
Ympäristöajatteluun ja kulutuskritiikkiin perustuva periaate, joka korostaa tuotannon ja kulutuksen vähentämistä ympäristöongelmien ja eriarvoisuuden ehkäisemiseksi; Suomessa toimii oma degrowth-liike. 

Dematerialisaatio (eng. Dematerialization) 
Tuotannon tehostuminen siten, että sama palvelu- tai hyötymäärä saavutetaan vähemmillä resursseilla; pyritään hillitsemään ympäristöhaittoja. 

Depolymerointi (eng. Depolymerization) 
Prosessi, jossa polymeerit muunnetaan takaisin monomeereiksi. 

Diginatiivi (eng. Digital native) 
Sukupolvi, jolla on vahva suhde digitaalisuuteen ja teknologiaan (yleensä milleniaalit ja Z-sukupolvi). 

Digitointi (eng. Digitization) 
Analogisen tiedon muuttaminen digitaaliseen muotoon (esim. paperista PDF). 

Downcycling (eng. Downcycling) 
Korkea-arvoisen tuotteen muuntaminen alempiarvoiseksi materiaaliksi tai osiksi (esim. muovin mekaaninen kierrätys heikompilaatuiseksi muoviksi, polyesteripaidan purku langaksi). 

Downshifting (eng. Downshifting) 
Elämäntapa, jossa korostetaan yksinkertaisuutta ja kiireettömyyttä; pyritään vähentämään työntekoa ja kulutusta elämänlaadun parantamiseksi. Ks. myös slow-liike.

Ehtymisaika (eng. Depletion time) 
Aika, jonka kuluessa tietty luonnonvara ehtyy käytön seurauksena. Katso myös: luonnonvarat. 

Ekodesign (eng. Ecodesign; Eco-design) 
Muotoilua ja suunnittelua, jossa ympäristönäkökohdat integroidaan tuote- tai palvelukehitykseen koko elinkaaren ajan. 

Ekoenergia (eng. Ekoenergy) 
Ympäristöjärjestöjen ylläpitämä ympäristömerkki energialle; Suomessa hallinnoi Suomen luonnonsuojeluliitto. Myönnetään uusiutuvista lähteistä tuotetulle energialle kriteerien perusteella. 

Ekologinen jalanjälki (eng. Ecological footprint) 
Maa- ja vesialueen määrä, joka tarvitaan kulutettujen resurssien tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn; mittayksikkö globaalihehtaari (gha). Ks. myös: ympäristöjalanjälki. 

Ekologinen kantokyky (eng. Ecological carrying capacity) 
Ks. Maapallon ekologinen kantokyky. 

Ekologinen kestävyys (eng. Ecological sustainability) 
Kestävän kehityksen osa-alue, jonka ytimessä on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä inhimillisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn. Ks. myös: biodiversiteetti, ekosysteemi, kestävä kehitys, varovaisuusperiaate. 

Ekologinen kompensaatio (eng. Ecological compensation; Biodiversity offsetting) 
Toimenpiteet, joilla hyvitetään luonnon monimuotoisuuden heikennykset esimerkiksi kunnostamalla tai suojelemalla toisia kohteita; viimesijainen keino, kun haittoja ei voida estää tai lieventää. 

Ekologinen kädenjälki (eng. Ecological handprint) 
Ks. Hiilikädenjälki. 

Ekologinen selkäreppu (eng. Ecological rucksack; Material backpack) 
Tuotteen koko elinkaaren aikainen luonnonvarojen kokonaismäärä (mukaan lukien piilo- ja sivuvirrat), joka ylittää moninkertaisesti itse tuotteen painon. Ryhmiä: elottomat perusmateriaalit, elolliset perusmateriaalit, maa- ja metsätalouden maamassat, vesi sekä ilma ja sen ainesosat. 

Ekomatkailu / Ekologinen matkailu (eng. Ecotourism) 
Ks. Kestävä matkailu. 

Ekomuotoilu (eng. Ecodesign) 
Ks. Ekodesign. 

Ekologinen rakentaminen (eng. Ecological construction; Green building) 
Rakentaminen, jossa huomioidaan koko elinkaari materiaalien valmistuksesta käyttöön ja purkuun ympäristökuormituksen minimoimiseksi. 

Ekosysteemi (eng. Ecosystem) 
Toisiinsa vuorovaikuttavien eliöiden ja niiden elottoman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus yhtenäisellä alueella. 

Ekosysteemipalvelut (eng. Ecosystem services) 
Ekosysteemien tuottamat aineelliset ja aineettomat hyödyt: tuotantopalvelut (esim. ravinto), ylläpito (esim. ravinteiden kierto), sääntely (esim. ilmaston säätely) ja kulttuuripalvelut (esim. virkistys). 

Ekotehokkuus (eng. Eco-efficiency) 
Hyvinvoinnin ja palvelujen tuottaminen mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin ja pienemmällä luonnonvarojen kulutuksella. 

Ekotase (eng. Eco-balance) 
Tuotteeseen tai toimintaan liittyvien materiaali- ja energiavirtojen tase raaka-aineiden käytöstä ympäristövaikutuksiin. 

Ekoyrittäjyys (eng. Eco-entrepreneurship) 
Yrittäjyyttä, joka pyrkii kestävään talouteen ja luonnonvarojen käytön vastuullisuuteen hyödyntäen innovaatioita. 

Elinkaari (eng. Life cycle) 
Tuotteen tai palvelun vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tuotantoon, käyttöön, kuljetuksiin ja käytön jälkeiseen käsittelyyn. 

Elinkaari-ajattelu (eng. Life cycle thinking) 
Ajattelutapa, jossa huomioidaan tuotteen suorat ja epäsuorat ympäristövaikutukset kaikissa elinkaaren vaiheissa (”kehdosta hautaan”). 

Elinkaariarviointi (eng. Life Cycle Assessment, LCA) 
Menetelmä tuotteen tai järjestelmän ympäristövaikutusten arviointiin koko elinkaaren ajalta: tavoitteet ja rajaukset, inventaario (LCI), vaikutusarviointi (LCIA) ja tulosten tulkinta. 

Elinkaaren vaikutusarviointi (eng. Life cycle impact assessment) 
LCA:n osa, jossa inventaarion tiedot luokitellaan ja arvotetaan vaikutusluokkiin. 

Elinkaarihallinta (eng. Life cycle management, LCM) 
Elinkaari-ajattelun sisällyttäminen päätöksentekoon ja johtamiseen. 

Elinkaari-inventaario (eng. Life Cycle Inventory, LCI) 
LCA:n vaihe, jossa eritellään materiaali- ja energiavirrat raaka-aineiden käytöstä ympäristövaikutuksiin. 

Elinkaarikustannus (eng. Life Cycle Cost, LCC) 
Menetelmä tuotteen tai järjestelmän taloudellisten vaikutusten arviointiin elinkaaren aikana. 

Elinkaarimalli (eng. Life cycle model; PPP-type contracting) 
Hankintamalli, jossa rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito hankitaan yhtenä kokonaisuutena; suomalainen vastine PPP-mallille. 

Energiajae (eng. Waste-to-energy fraction) 
Ks. Energiajäte. 

Energiajäte (eng. Waste-to-energy) 
Sekajätteestä lajiteltu jäte, jota poltettaessa tuotetaan sähköä ja lämpöä. 

Energiatehokkuus (eng. Energy efficiency) 
Energian käytön tehostaminen niin, että kulutus pienenee palveluja ja tuotteita tuotettaessa; keskeinen osa ilmastopolitiikkaa. 

Erilliskeräys (eng. Separate collection; Source separation) 
Yksittäisen jätejakeen kerääminen erillään muista jätteistä. 

Esivalmistus (eng. Prefabrication) 
Valmistusvaihe, jossa lopputuotteen osat tehdään tehtaassa tai toisessa paikassa ennen varsinaista rakentamista. 

Etusijajärjestys (eng. Waste hierarchy / Order of priority) 
Jätehuollon tärkeysjärjestys: 1) jätteen synnyn ehkäisy; 2) uudelleenkäytön valmistelu; 3) kierrätys; 4) muu hyödyntäminen, mukaan lukien energia; 5) loppukäsittely. Ohjaa kunnallista jätehuoltoa. (Vanha termi: jätehierarkia.)

Geodiversiteetti (eng. Geodiversity) 
Kallio- ja maaperän, geologisten prosessien ja pinnanmuotojen vaihtelu yhdessä ilmastotekijöiden kanssa; osa luonnon monimuotoisuutta. 

Globaalihehtaari (eng. Global hectare, gha) 
Hehtaarin kokoinen alue, jonka ekologinen tuottavuus vastaa maapallon keskimääräistä tuottavuutta. 

GWP (eng. Global Warming Potential) 
Kasvihuonekaasukerroin, jota käytetään hiilidioksidiekvivalenttien laskennassa kaasukohtaisin kertoimin.

Harvinaiset maametallit (eng. Rare earth elements, REE) 
Skandium, yttrium ja 15 lantanoidia; poikkeuksellisten ominaisuuksien vuoksi tärkeitä, mutta usein vaikeasti hyödynnettäviä matalien pitoisuuksien ja hajautuneen esiintymisen takia. 

Hiilibudjetti (eng. Carbon budget) 
Hiilidioksidipäästöjen määrä, joka voidaan vielä päästää ilmakehään tietyn lämpötilatavoitteen (esim. 1,5–2 °C) puitteissa. 

Hiilidioksidiekvivalentti (eng. COe; Carbon dioxide equivalent) 
Eri kasvihuonekaasujen yhteismitallistettu ilmastoa lämmittävä vaikutus. 

Hiilijalanjälki (eng. Carbon footprint) 
Toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt; voidaan laskea organisaatio-, toiminta- tai tuotasolla. Ks. myös: ympäristöjalanjälki. 

Hiilijalanjäljen laskenta (eng. Carbon footprint calculation) 
Prosessi, jossa arvioidaan ja mitataan päästöt koko elinkaaren ajalta (raaka-aineet, valmistus, kuljetus, käyttö, käytön jälkeinen käsittely). 

Hiilikädenjälki (eng. Carbon handprint) 
Tuotteen, prosessin tai palvelun tuottama ilmastohyöty eli päästövähennyspotentiaali käyttäjälle; korostaa myönteisiä vaikutuksia. 

Hiilineutraali (eng. Carbon neutral) 
Tilanne, jossa päästöt ja hiilen sidonta ovat tasapainossa tarkasteltavalla tasolla (esim. valtio, yritys, tuote). 

Hiilineutraali kiertotalous (eng. Carbon neutral circular economy) 
Kiertotalous, jossa tuotteet ja materiaalit pidetään kierrossa ja nettoilmastopäästöt ovat nolla koko elinkaaren tasolla. 

Hiilineutraalius (eng. Carbon neutrality) 
Toiminnan, tuotteen tai palvelun päästöt on kompensoitu tai vähennetty nollaan. 

Hiilinielu (eng. Carbon sink) 
Hiiltä sitova järjestelmä tai varasto (esim. metsät, meret, maaperä), jonka kasvu pienentää ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuutta. 

Hiilensidonta (eng. Carbon sequestration) 
Hiilen sitoutuminen esimerkiksi maaperään ja meriin; kasvit sitovat hiiltä fotosynteesissä. Ks. myös: hiilinielu, hiilivarasto. 

Hiiliriski (eng. Carbon risk) 
Ilmastopolitiikan ja -toimien (esim. päästöhinnoittelu, fossiilien rajoitukset) aiheuttamat riskit taloudelle ja toimijoille. 

Hiilivarasto (eng. Carbon storage) 
Hiilen sitoutuminen varastoihin (esim. metsät). Varaston koko muuttuu hiilinielun muutosten myötä. 

Hyötyjäte (eng. Recyclable / Recoverable material) 
Jätejae, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai raaka-aineena.

Ilmastoystävällisyys (eng. Climate-friendliness) 
Toiminta ja valinnat, jotka vähentävät päästöjä ja edistävät ilmastonmuutoksen hillintää. 

Ilmastoneutraali (eng. Climate neutral) 
Tilanne, jossa toiminnan nettovaikutus ilmastoon on nolla (nettonolla) määrätyllä ajanjaksolla. 

Ilmastoriski (eng. Climate risk) 
Ilmastonmuutoksen suorien ja välillisten vaikutusten (esim. sään ääri-ilmiöt, sadon heikkeneminen) aiheuttamat riskit. 

Ilmastotoimet (eng. Climate action) 
Toimet, joilla ilmastonmuutosta hillitään tai siihen sopeudutaan. 

Ilmastonmuutos (eng. Climate change) 
Kasvihuoneilmiön voimistumisesta johtuva ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät muutokset (ääri-ilmiöt, luontovaikutukset). Kiertotalous ja kestävä kehitys ovat keskeisiä vastauskeinoja. 

Irtikytkentä (eng. Decoupling) 
Esim. hyvinvoinnin ja talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen kulutuksesta; suhteellinen (päästöt/tuotos pienenee) tai absoluuttinen (päästöt vähenevät kokonaan talouskasvusta huolimatta). 

IUPAC (eng. International Union of Pure and Applied Chemistry) 
Kansainvälinen puhtaan ja sovelletun kemian liitto.

Jakamisalusta (eng. Sharing platform) 
Digitaalinen alusta, jolla lainataan, vuokrataan, myydään ja jaetaan resursseja käyttöasteen kasvattamiseksi; yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista. 

Jakamistalous (eng. Sharing economy) 
Omistamisen sijaan jaetaan, lainataan tai vuokrataan hyödykkeitä vajaakäytön vähentämiseksi (esim. kirjastot). Ks. myös: jakamisalusta. 

Jäte (eng. Waste) 
Aine tai esine, jonka haltija poistaa käytöstä, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan; luonnossa jätettä ei synny, vaan ainekset kiertävät. 

Jätehierarkia (eng. Waste hierarchy) 
Ks. Etusijajärjestys. 

Jätteen energiahyötykäyttö (eng. Energy recovery of waste) 
Jätteen hyödyntäminen energiana tai polttoaineeksi valmistaminen. 

Jätteen erilliskeräys (eng. Separate collection of waste) 
Jätteen keräys niin, että erilaatuiset jätteet pidetään erillään kierrätyksen ja muun hyödyntämisen tehostamiseksi. 

Jätteen haltija (eng. Possessor of waste) 
Jätteen tuottaja, kiinteistön haltija tai muu, jonka hallussa jäte on. 

Jätteen hyödyntäminen (eng. Recovery of waste) 
Toiminta, jossa jäte käytetään hyödyksi korvaamaan neitseellisiä materiaaleja; sisältää myös uudelleenkäytön valmistelun. 

Jätteen hyödyntämistoimet (eng. Recovery operations; R-codes) 
Hyödyntämistoimet, jotka raportoidaan esim. R-koodeilla. 

Jätteen kierrätys (eng. Recycling of waste) 
Jätteen valmistaminen tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi; ei sisällä energiana hyödyntämistä tai polttoaineeksi valmistamista. 

Jätteen kierrätysaste (eng. Recycling rate) 
Se osuus jätteestä, joka kierrätetään (esim. yhdyskuntajätteen materiaalihyödyntäminen ja biojätteen kompostointi/mädätys). 

Jätteen lajittelu (eng. Sorting of waste) 
Jätteiden erottelu lajeittain syntypaikalla tai käsittelylaitoksessa; mahdollistaa kierrätyksen. 

Jätteen lajitteluaktiivisuus (eng. Degree of sorting activity) 
Jätteen haltijan aktiivisuus lajitella jätteensä. 

Jätteen lajitteluaste (eng. Degree of sorting of waste) 
Osuus jätteestä, joka lajitellaan erikseen hyötykäyttöä tai muuta käsittelyä varten. 

Jätteen loppukäsittely (eng. Disposal of waste) 
Toiminta, joka ei ole hyödyntämistä (esim. kaatopaikka, poltto ilman energian talteenottoa), mukaan lukien loppukäsittelyyn valmistelu. 

Jätteen loppukäsittelytoimet (eng. Disposal operations; D-codes) 
Loppukäsittelytoimet, jotka raportoidaan esim. D-koodeilla. 

Jätteen materiaalihyötykäyttö (eng. Material recovery of waste) 
Hyödyntäminen materiaalina (ei energiahyödyntäminen). 

Jätteen uusiokäyttö (eng. Reutilisation of waste) 
Jätteen palauttaminen takaisin tuotannon raaka-aineeksi. 

Jätteeksi luokittelun päättyminen – EEJ (eng. End of Waste, EoW) 
Jäte lakkaa olemasta jätettä, kun: 1) sille on määritelty käyttötarkoitus; 2) sillä on markkinat/kysyntää; 3) se täyttää tekniset ja sääntelyvaatimukset; 4) käyttö ei aiheuta vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Kaasutus (eng. Gasification) 
Kiinteän biomassan terminen muuntaminen kaasumaiseksi välituotteeksi (uusiutuvat kemikaalit, biopolttonesteet, sähkö ja lämpö). 

Kaatopaikka (eng. Landfill) 
Ks. Loppusijoitus. 

Kaizen (jpn./eng. Kaizen) 
Japanilainen jatkuvan parantamisen toimintatapa: dataan ja näkyvään havainnointiin perustuva ongelmien tunnistaminen, juurisyiden korjaus ja tiimityö. 

Kaskadiperiaate (eng. Cascading principle) 
Raaka-aineiden käytön tärkeysjärjestys resurssitehokkuuden edistämiseksi (esim. puu korkean jalostusasteen tuotteisiin ennen energiakäyttöä). 

Kasvihuoneilmiö (eng. Greenhouse effect) 
Ilmakehän kyky pidättää lämpösäteilyä; ehkäisee lämmön karkaamista avaruuteen. 

Kasvihuonekaasut (eng. Greenhouse gases) 
Keskeiset kaasut: vesihöyry (H₂O), hiilidioksidi (CO₂), metaani (CH₄), dityppioksidi (N₂O), otsoni (O₃); lisäksi F-kaasut. Monia on rajoitettu ympäristösyistä. 

Kaupungistuminen (eng. Urbanization) 
Kaupunkiväestön osuuden kasvu; megatrendi, joka vaikuttaa kulutukseen, energiaan ja mahdollisiin kiertotalousratkaisuihin. 

Kehdosta hautaan (eng. Cradle to grave) 
Elinkaariarviointi raaka-aineiden hankinnasta hävitysvaiheeseen. 

Kehdosta kehtoon (eng. Cradle to cradle) 
Suunnittelumalli, jossa tuotteen käytön jälkeen materiaalit ovat raaka-ainetta uudelle tuotteelle, eivät jätettä. 

Kehdosta portille (eng. Cradle to gate) 
Elinkaariarviointi raaka-aineiden hankinnasta valmistusvaiheeseen. 

Kemiallinen kierrätys (eng. Chemical / Feedstock recycling) 
Materiaalin palauttaminen kemiallisten reaktioiden avulla alkuperäisiksi raaka-aineiksi (esim. muovin depolymerointi, kuitujen erottelu); täydentää mekaanista kierrätystä. 

Kestävä kehitys (eng. Sustainable development) 
Yhteiskunnallinen muutos, joka turvaa hyvät elämänmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville huomioiden ympäristön, ihmisen ja talouden. Osa-alueet: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. 

Kestävä kulutus (eng. Sustainable consumption) 
Ympäristötietoinen kulutus, jossa arjen valinnoilla minimoidaan haitat ympäristölle. 

Kestävä liiketoiminta (eng. Sustainable business) 
Ks. Yritysvastuu. 

Kestävä matkailu (eng. Sustainable tourism) 
Matkailu, joka huomioi taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä eri osapuolten tarpeet; perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ympäristönsuojeluun. 

Kestävä muotoilu (eng. Ecological design; Sustainable design) 
Ks. Ekodesign. 

Kestävä ruokajärjestelmä (eng. Sustainable food system) 
Ruoka edistää terveyttä ja tuotanto/kulutus säästää luonnonvaroja, kierrättää ravinteita ja sopeutuu ilmastonmuutokseen; tuottaja ja kuluttaja ovat lähempänä toisiaan. 

Kestävyyssuunnitelma (eng. Design for sustainability) 
Suunnitteluperiaate, joka optimoi tuotteen/palvelun ympäristö- ja sosiaaliset hyödyt. 

Kierrätys (eng. Recycling) 
Materiaalin, tuotteen tai komponentin hyödyntäminen uudessa yhteydessä. 

Kierrätyskuitu (eng. Recycled fibre; Secondary fiber) 
Käytössä olleesta materiaalista tuotettu uusiokuitu (esim. tekstiilit, muovit). 

Kierrätysmateriaali (eng. Recycled material) 
Käytöstä poistettu materiaali, joka muokataan samaan tai uuteen käyttötarkoitukseen sopivaksi. 

Kierrätetyt materiaalit (eng. Non-virgin materials; Recycled materials) 
Materiaalit, jotka ovat olleet käytössä ja palautettu kiertoon. 

Kierrätystuote (eng. Recycled product) 
Ks. Uusiotuote. 

Kierto(talous)yhteiskunta (eng. Circular society) 
Yhteiskunta, jossa ekosfääri, teknosfääri ja sosiosfääri ovat tasapainossa ja talous palvelee sosiaalista hyvinvointia planeetan rajoja ylittämättä. 

Kiertotalouden liiketoimintamallit (eng. Circular economy business models) 
Viisi mallia: jakamisalustat; resurssitehokkuus ja kierrätys; tuote-elinkaaren pidentäminen; tuote palveluna; uusiutuvuus. 

Kiertotalous (eng. Circular economy) 
Talousmalli, jossa kulutus perustuu palveluihin (jakaminen, vuokraus, kierrätys) ja materiaalien arvo säilyy kierrossa mahdollisimman pitkään; talouskasvu irtikytketään luonnonvarojen kulutuksesta. 

Kiertotaloutta edistävät julkiset hankinnat (eng. Circular public procurement) 
Julkiset hankinnat, jotka tukevat kiertotalouden liiketoimintamalleja. 

Kioton pöytäkirja (eng. Kyoto Protocol) 
YK:n ilmastosopimusta täydentävä asiakirja (voimaan 2005). Ks. myös: Pariisin ilmastosopimus. 

Kompostointi (eng. Composting) 
Orgaanisen aineksen hajottaminen mikrobien avulla hapellisissa oloissa. 

Kompostoitavat materiaalit (eng. Compostable materials) 
Materiaalit, jotka voidaan hajottaa biologisesti ja muuttaa ravinteikkaaksi materiaaliksi. 

Koneoppiminen (eng. Machine learning) 
Tekoälyn alalaji, jossa mallit oppivat datasta ilman erillisiä sääntöjä. 

Konfliktimineraalit (eng. Conflict minerals) 
Mineraalit, joiden tuotannosta saatavat varat voivat rahoittaa konflikteja (tina Sn, tantaali Ta, volframi W, kulta Au); käytössä laajasti elektroniikassa ym. 

Kriittiset raaka-aineet (eng. Critical raw materials) 
Taloudellisesti tärkeät raaka-aineet, joiden saatavuuteen liittyy riskejä (mm. harvinaiset maametallit, PGM-metallit). Kierrätys ja talteenotto parantavat saatavuutta. 

Kuivatislaus (eng. Pyrolysis) 
Ks. Pyrolyysi. 

Kuljetusketju (eng. Transport chain) 
Tavaran kulun vaiheet lähettäjältä vastaanottajalle; voi sisältää useita kuljetuksia. 

Kuljetuspakkaus (eng. Tertiary packaging) 
Pakkaus, joka kokoaa yhteen yhden tai useamman sekundääripakkauksen. 

Kulttuurinen kestävyys (eng. Cultural sustainability) 
Kestävän kehityksen osa-alue: kielten, perinteiden ja tapojen vaaliminen; monimuotoisuuden hyväksyminen ja oikeuksien kunnioitus. 

Kuluttajapakkaus (eng. Primary packaging) 
Tuotteen kanssa kosketuksessa oleva pakkaus, joka suojaa ja helpottaa käyttöä. 

Kulutuksen vähentäminen (eng. Downshifting) 
Ks. Downshifting. 

Kunnostus (eng. Refurbishment) 
Tuotteen tai komponentin palauttaminen alkuperäiseen tai parempaan kuntoon. 

Kunnallinen järjestämisvastuu – jätteet (eng. Municipal waste management obligation) 
Jätteet, joiden keräyksestä ja käsittelystä kunta/HSY vastaa (asuminen, kunnan hallinto- ja palvelutoiminta, tietyt erät). 

Käyttöikä (eng. Service life) 
Aika, jonka tuote säilyy käyttökelpoisena; voidaan määritellä tekninen ja taloudellinen käyttöikä. Ks. myös: elinkaari. 

Käyttöiän loppu (eng. End-of-life, EoL) 
Elinkaaren vaihe, jossa tuote poistuu alkuperäiseltä käyttäjältä ja käsitellään käytön jälkeen. Ks. myös: elinkaari, käyttöikä. 

Käänteinen logistiikka (eng. Reverse logistics) 
Tuotevirran palautuminen asiakkaalta toimittajalle/korjaajalle/kierrätykseen; mahdollistaa kiertotalouden (keräily, kuljetus, testaus, lajittelu, korjaus, kierrätys, jakelu).

Lannoite (eng. Fertilizer) 
Orgaaninen tai muu materiaali, joka on kehitetty hajoamaan takaisin ympäristöön ja tuottamaan ravinteita kasveille. 

LCA (eng. Life Cycle Assessment / Analysis) 
Ks. Elinkaariarviointi. 

Leasing / Liisaus (eng. Leasing) 
Kiertotalouden liiketoimintamalli, jossa asiakas maksaa pitkäaikaisesta käytöstä (esim. koneet, laitteet, ajoneuvot; myös rakennukset). 

Liiketoimintaekosysteemi (eng. Business ecosystem) 
Yksityisten ja julkisten toimijoiden verkosto, joka tuottaa toisiaan täydentäviä ratkaisuja ja osaamista; kiertotalous edellyttää usein laajaa yhteistyötä. 

Lineaarinen riski (eng. Linear risk) 
Riski, joka syntyy, kun luotetaan lineaariseen ”ota–valmista–hävitä” -malliin. 

Lineaarinen talous (eng. Linear economy) 
Perinteinen malli, jossa tuotteet valmistetaan, käytetään ja hävitetään; materiaalit poistuvat kierrosta. 

Lock-in -tilanne (eng. Lock-in) 
Tilanne, jossa suunnittelu tai prosessi lukitsee ratkaisut ja estää innovaation. 

Loppusijoitus (eng. Landfill / Final disposal) 
Hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen hallittu sijoittaminen kaatopaikalle. 

Luonnonvarat (eng. Natural resources) 
Kaikki luonnossa oleva, jota ihminen hyödyntää. Jaottelu: varannot/virrat; elollinen/eloton; aineeton/aineellinen.

Maapallon ekologinen kantokyky (eng. Earth’s ecological carrying capacity) 
Ihmistoiminnan (kulutus, tuotanto, jätteet) luonnolle aiheuttaman rasituksen yläraja; ylittyessään seuraa ympäristötuhoja. Kiertotalous voi vahvistaa kantokykyä irtikytkemällä talouskasvun luonnonvarojen liikakäytöstä. 

Maapallon kriittiset kynnysarvot (eng. Planetary boundaries) 
Käsitteellinen viitekehys inhimillisen hyvinvoinnin rajoista; joitakin rajoja on ylitetty (esim. biodiversiteetti, typen ja fosforin kierto). 

Malmi (eng. Ore) 
Luonnollinen mineraaliesiintymä, josta metalleja voidaan tuottaa taloudellisesti. 

Materiaalia lisäävä valmistus (eng. Additive manufacturing) 
Valmistusmenetelmät, joissa kappale rakennetaan kerros kerrokselta digitaalisen mallin perusteella (3D-tulostus). 

Materiaalipanos (eng. Material input) 
Luonnonvarojen määrä, joka on käytetty tuotteen tai raaka-aineen valmistamiseen; sisältää ekologisen selkärepun. 

Materiaalivirrat (eng. Material flows) 
Kuvaavat raaka-aineiden ja jalosteiden tuonnin, viennin ja kotimaisen käytön määriä tonneina. 

Materiaalivirta-analyysi (eng. Material Flow Analysis, MFA) 
Menetelmä materiaalivirtojen hallintaan ja kiertotalouden toteutumisen arviointiin (kansantalous, alue, yritys, tuote). 

Megatrendit (eng. Megatrends) 
Pitkäkestoisia, suuria ja hitaasti muuttuvia, toisiinsa kytkeytyviä kehityskulkuja. 

Mekaaninen kierrätys (eng. Mechanical recycling) 
Materiaalin muokkaaminen mekaanisin prosessein uuteen käyttötarkoitukseen (esim. rouhinta, repiminen). 

Milleniaalit (eng. Millennials) 
1980-luvun alusta 1990-luvun puoliväliin/2000-luvun alkuun syntyneet (Y-sukupolvi). 

Mineraali (eng. Mineral) 
Luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tyypillinen koostumus ja kiderakenne. 

MIPS (eng. Material Input Per Service unit) 
Ekotehokkuuden mittari: materiaalipanoksen suhde tarjottujen palvelukertojen määrään. 

Moduuli (eng. Module) 
Kokonaisuuden itsenäinen osa, josta voidaan koota erilaisia kokonaisuuksia. 

Modulaarinen / modulaarisuus (eng. Modular / Modularity) 
Eri moduuleista koottava, joustava ja muunneltava rakenne tuotteissa, palveluissa, tiloissa tai organisaatioissa. 

Moduulitekniikka (eng. Modular design) 
Valmistustapa, jossa tuote osioidaan standardoituihin tehdasvalmisteisiin osiin ja niiden liittämisen standardeihin. 

Mädätys (eng. Anaerobic digestion) 
Ks. Anaerobinen hajotus.

Negatiiviset päästöt (eng. Negative emissions) 
Ilmakehästä poistetaan hiilidioksidia enemmän kuin päästetään (esim. nielujen kasvatus, BECCS, suora ilmasta talteenotto). 

Neitseellinen materiaali (eng. Virgin material) 
Ennen käyttämätön materiaali. 

Neitseelliset materiaalit (eng. Virgin materials) 
Ks. Neitseellinen materiaali. 

Nollaenergiatalo (eng. Zero-energy house) 
Rakennus, joka tuottaa vuositasolla yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa. 

Nollahukka (eng. Zero waste) 
Ks. Zero Waste.

Paikalliset raaka-aineet (eng. Local materials) 
Raaka-aineet, jotka on hankittu ja prosessoitu samalla alueella, jossa ne kulutetaan. 

Palvelusysteemi (eng. Product-Service System, PSS) 
Liiketoimintamalli, jossa tuote ja siihen liittyvä palvelu toimitetaan johdonmukaisena kokonaisuutena. 

Pariisin ilmastosopimus (eng. Paris Agreement) 
Vuonna 2015 hyväksytty kansainvälinen ilmastosopimus (voimaan 2016), jonka tavoitteena on pitää lämpeneminen selvästi alle 2 °C ja pyrkiä 1,5 °C:een. 

Piilovesi (eng. Hidden water; Virtual water) 
Tuotteen koko elinkaaren aikainen vedenkulutus raaka-aineista jätevaiheeseen (esim. 1 l maitoa ≈ 1000 l vettä; auto ≈ 400 000 l). 

Pilaantunut maaperä (eng. Contaminated soil) 
Maaperä, jossa ohjearvojen ylitys tai riskinarvio osoittaa kunnostustarpeen; myös ohjearvojen alittuessa kunnostus voi olla tarpeen riskisyistä. 

Poistotekstiili (eng. Textile waste) 
Omistajalleen tarpeeton tekstiili; sisältää sekä jätteenä käsiteltävät tekstiilit että uudelleenkäyttökelpoiset tuotteet (lajittelematon poistotekstiili = jäte). 

Poka yoke -järjestelmä (eng. Poka-yoke) 
Inhimillisiä tai prosessivirheitä ennaltaehkäisevä laatujärjestelmä; tavoitteena nollavirheet. 

Primääripakkaus (eng. Primary packaging) 
Ks. Kuluttajapakkaus. 

Puhdas teknologia (eng. Clean technology) 
Ks. Cleantech. 

Purkusuunnitelma (eng. Design for disassembly) 
Suunnitteluperiaate, joka varmistaa purkamisen ja osien/materialien irrottamisen käytön jälkeen. 

Pyrolyysi (eng. Pyrolysis) 
Kuivatislaus: korkea lämpö ilman happea (tai vähähappinen), jossa materiaali hajotetaan kiinteiksi, nestemäisiksi tai kaasumaisiksi tuotteiksi (esim. puuhiili, terva, synteesikaasu). 

Päästölähde (eng. Source of pollution) 
Yksilöitävissä oleva päästön lähde; voi olla piste-, haju- tai aluelähde.

Rajalliset materiaalit (eng. Finite materials) 
Materiaalit, joita ei voida tuottaa uusiutuvasti talouden aikajänteellä. 

Raaka-aine (eng. Raw material; Feedstock) 
Jalostuskelpoinen luonnonvara tai puolivalmiste, josta valmistetaan lopputuotteita tai materiaaleja. 

Ravinnekierto (eng. Nutrient cycle) 
Elämälle välttämättömien ravinteiden kiertäminen ekosysteemeissä hukkaa minimoiden; nykyisin globaali kierto on häiriintynyt. 

Ravinteiden kierrätys (eng. Nutrient recycling) 
Sivuvirtojen (lanta, puhdistamoliete, biomassa) käsittely ja hyödyntäminen niin, että ravinteet (erityisesti P ja N) saadaan takaisin kiertoon. 

Rebound-ilmiö (eng. Rebound effect / Jevons paradox) 
Tehokkuustoimenpide vähentää odotettuja hyötyjä tai pahentaa ongelmaa (esim. tehokkaampi auto lisää ajokilometrejä; kustannussäästöt lisäävät kokonaiskulutusta). 

REE-metalli (eng. Rare-earth element metal) 
Ks. Harvinaiset maametallit. 

Regeneratiivinen kiertotalous (eng. Regenerative circular economy) 
Kiertotalous, joka uudistaa ja vahvistaa luonnon ekosysteemejä ja sosiaalista/taloudellista pääomaa (esim. hiilen sidonta, veden puhdistaminen osana toimintaa). 

Resilienssi (eng. Resilience) 
Kyky toimia, sopeutua ja palautua häiriöistä; kiertotalous lisää resilienssiä omavaraisuuden ja riippumattomuuden kautta. 

Resurssien talteenotto (eng. Resource recovery) 
Materiaalien ja energian talteenotto esimerkiksi jätteestä tai tuotannon sivuvirroista uudelleenkäyttöön. 

Resurssiniukkuus (eng. Resource scarcity) 
Kasvava kysyntä (energia, vesi, maanviljelysmaa, raaka-aineet) suhteessa tarjontaan nostaa hintoja ja heikentää saatavuutta; kiertotalous vähentää riskiä. 

Resurssipohjainen talous (eng. Resource-based economy) 
Talouden perustana ovat maan resurssit, ei raha; hyödykkeet ja palvelut kaikkien saatavilla ilman rahataloutta (käsitteellinen malli). 

Resurssitehokkuus (eng. Resource efficiency) 
Toimintaa, joka vähentää ympäristökuormitusta tuotannossa ja kulutuksessa koko arvoketjussa; yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista. Ks. myös: resurssiviisaus. 

Resurssiviisaus (eng. Resource wisdom) 
Resurssien (luonnonvarat, energia, tuotteet, tilat, aika) harkittu ja kestävyyttä edistävä käyttö; tarkastelee kulutusta yhteiskunnan tasolla absoluuttisesti. 

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta (eng. Resource-wise and carbon neutral society) 
Yhteiskunta, joka ei tuota päästöjä tai jätettä eikä ylitä planeetan kantokykyä. 

Ruokahävikki (eng. Food waste) 
Syömäkelpoisen ruoan päätyminen jätteeksi; syntyy ketjun kaikissa vaiheissa, eniten kotitalouksissa. 

Ruokajärjestelmä (eng. Food system) 
Maatalouden, teollisuuden, kaupan ja kotitalouksien muodostama kokonaisuus, johon vaikuttavat biologiset, taloudelliset/poliittiset sekä sosiaaliset/kulttuuriset prosessit. 

Ruokaketju (eng. Food chain) 
Elintarvikkeen matka alkutuotannosta kuluttajalle (”pellolta pöytään”). 

Ruokasuvereniteetti (eng. Food sovereignty) 
Kansojen oikeus määritellä oma maatalous- ja ruokapolitiikka; korostaa paikallisuutta ja yhteisölähtöisiä ratkaisuja. 

Ruokaturva (eng. Food security) 
Kaikilla on jatkuvasti saatavilla ravitsevaa ja turvallista ruokaa; pilarit: saatavuus, hankittavuus, käytettävyys/turvallisuus.

SDGs (eng. Sustainable Development Goals) 
YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta (2015) osana Agenda 2030:a. Ks. myös: Agenda 2030, kestävä kehitys. 

Sekajäte (eng. Mixed waste; Household waste) 
Kierrätyskelvoton loppujäte; usein energiahyödyntämiseen. 

Sekundääripakkaus (eng. Secondary packaging) 
Pakkaus, joka kokoaa yhteen yhden tai useamman kuluttajapakkauksen. 

SER-romu / Sähkö- ja elektroniikkaromu (eng. E-waste) 
Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet. 

Sininen talous (eng. Blue economy) 
Luonnonprosesseja mukaileva, kestävä taloudellinen toiminta. 

Sitoumus2050 (eng. Commitment 2050) 
Kansallinen yhteiskuntasitoumus Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamiseksi. 

Sivuvirta (eng. By-product; Side stream) 
Materiaalit tai aineet, jotka syntyvät muun tuotannon yhteydessä. 

Slow food (eng. Slow Food movement) 
Kansainvälinen liike, joka vaalii ruoan ja viljelyn monimuotoisuutta sekä ruokakulttuuriperintöä; laajentunut slow-elämäntavaksi. 

Smart & Clean (eng. Smart & Clean) 
Ratkaisut, jotka digitalisaation avulla ohjaavat ympäristöystävällisiin valintoihin (tuotteet, palvelut, kaupungit, alueet). 

Sosiaalinen kestävyys (eng. Social sustainability) 
Kestävän kehityksen osa-alue: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, terveys, koulutus, osallisuus ja oikeudenmukainen jakautuminen. 

Sosiaalinen muotoilu (eng. Social design) 
Muotoilua, jonka tavoitteena on elämänlaadun parantaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus yhteisölähtöisesti. 

Substituutio (eng. Substitution) 
Jonkin asian korvaaminen toisella. 

Suljettu kierto (eng. Closed-loop recycling) 
Järjestelmä, jossa prosessin materiaalit otetaan talteen ja palautetaan takaisin samaan prosessiin minimoiden päästöt ja jäte. 

Suunnittelukäyttöikä (eng. Design for durability) 
Suunnitteluperiaate, joka maksimoi hyödyllisen käyttöajan. 

Suunniteltu vanheneminen (eng. Planned obsolescence) 
Tuotteiden suunnittelu niin, että käyttökelpoisuus päättyy aiemmin (esim. päivitystuen päättyminen) uuden oston vauhdittamiseksi. 

Synteesikaasu (eng. Synthesis gas; Syngas) 
Vetyä ja hiilimonoksidia sisältävä kaasu; laajat käyttökohteet kemianteollisuudessa; valmistetaan mm. kaasuttamalla biomassoja. 

Systeeminen muutos (eng. Systemic change) 
Toimintamallien, rakenteiden ja vuorovaikutusten samanaikainen muutos kestävän kehityksen edellytysten luomiseksi.

Taloudellinen kestävyys (eng. Economic sustainability) 
Tasapainoinen talouskasvu ilman varantojen hävittämistä tai velkaantumista; mahdollistaa yhteiskunnan perustoiminnot ja kestävät arvovalinnat. 

Tekninen kierto (eng. Technical cycle) 
Tuotteiden, komponenttien ja materiaalien pitäminen kierrossa teknisin menetelmin (uudelleenkäyttö, korjaus, kunnostus, uudelleenvalmistus). 

Tekoäly (eng. Artificial intelligence) 
Ihmisen älykkyyttä jäljittelevä tietojenkäsittely; oppii ja tekee päätelmiä datasta. 

Tekstiilijäte (eng. Textile waste) 
Käytöstä poistettu rikkinäinen/likainen tekstiili, joka ei kelpaa uudelleenkäyttöön (lajittelematon poistotekstiili = jäte). 

Teollinen ekologia (eng. Industrial ecology) 
Tieteenala, joka optimoi aine- ja energiavirtoja teollisissa systeemeissä luonnonjärjestelmiä mukaillen. 

Teollinen metabolismi (eng. Industrial metabolism) 
Teollisuuden fysikaaliset ja kemialliset prosessit kokonaisuutena. 

Teollinen symbioosi (eng. Industrial symbiosis) 
Yritysten yhteistyö sivuvirtojen, teknologian ja osaamisen hyödyntämiseksi; toisen jäte on toisen raaka-aine (Suomessa FISS-malli). 

Terminen kierrätys (eng. Thermal recycling) 
Lämpöä hyödyntävä prosessi, jossa materiaali sulatetaan uutta raaka-ainetta varten. 

Tertiääripakkaus (eng. Tertiary packaging) 
Ks. Kuljetuspakkaus. 

Tipping point (eng. Tipping point) 
Käännekohta, jonka jälkeen prosessin eteneminen kiihtyy nopeasti. 

Toimitusketju (eng. Supply chain) 
Organisaatioiden verkosto, joka ohjaa ja kehittää materiaali-, raha- ja tietovirtoja; logistiikka on osa toimitusketjun hallintaa. 

Tonni (eng. Tonne) 
Massayksikkö t; 1 t = 1000 kg; kilotonni kt. 

Tuote palveluna (eng. Product as a Service, PaaS) 
Kiertotalouden liiketoimintamalli: maksetaan käyttöoikeudesta tai suorituskyvystä, ei omistamisesta. 

Tuotannontekijät (eng. Factors of production) 
Työvoima, pääoma (ml. inhimillinen pääoma) sekä maa ja luonnonvarat. 

Tuotteen elinkaari (eng. Product lifecycle) 
Ks. Elinkaari. 

Tuotteen eliniän pidentäminen (eng. Product lifetime extension) 
Ominaisuudet tai toimet, jotka pidentävät käyttöikää (korjaus, huolto, päivitys, uudelleenmyynti). 

Tuote-elinkaaren pidentäminen (eng. Product life cycle extension) 
Kiertotalouden malli, jossa tuotteen käyttöikää pidennetään alkuperäisessä tarkoituksessa. 

Tuotteen kierrätyssuunnitelma (eng. Design for recyclability) 
Suunnitteluperiaate, joka huomioi käytön jälkeisen kierrätettävyyden. 

Tuotteen korjaussuunnitelma (eng. Design for repairability) 
Suunnitteluperiaate, jonka mukaan tuotteet tehdään helposti korjattaviksi. 

Tuotteiden ekologinen suunnittelu (eng. Eco-design) 
Ks. Ekodesign. 

Uudelleenkäyttö (eng. Reuse) 
Tuotteen tai osan käyttäminen uudelleen samaan tai muuhun tarkoitukseen. 

Uudelleenvalmistus (eng. Remanufacturing) 
Käytetyn tuotteen tai osan valmistaminen uudelleen vastaamaan uuden laatua. 

UUMA-materiaali (eng. Recovered material used in earth construction) 
Maarakentamisessa käytettävä uusiomateriaali. 

Upcycling (eng. Upcycling) 
Hyödyttömän materiaalin muuntaminen arvokkaammaksi tuotteeksi (esim. tekstiilijätteestä vaatteita designin avulla). 

Urban mining / Kaupunkikaivos (eng. Urban mining) 
Metallien ja materiaalien talteenotto rakenteista ja kaupunkien infrastruktuurista. 

Uudelleenkäyttö (eng. Reuse) 
Ks. Uudelleenkäyttö (yksittäinen määritelmä yllä). 

Uudelleenvalmistus (eng. Remanufacturing) 
Ks. Uudelleenvalmistus (yksittäinen määritelmä yllä). 

Uusiokuitu (eng. Recycled fibre) 
Ks. Kierrätyskuitu. 

Uusiokäyttö (eng. Recycle / Reuse) 
Käytöstä poistetun aineen, esineen tai muun hyötyjätteen käyttäminen uudelleen; usein kierrättämisen synonyymi. 

Uusiomateriaali (eng. Recovered / Recycled material) 
Uusioraaka-aineesta valmistettu materiaali. 

Uusiotuote (eng. Recycled product) 
Kierrätysmateriaalista valmistettu tuote. 

Uusiutuvat energialähteet (eng. Renewable energy sources) 
Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalto- ja vuorovesienergia. 

Uusiutuvat materiaalit (eng. Renewable materials) 
Materiaalit, joita voidaan tuottaa uudelleen luonnon prosesseissa. 

Uusiutuvat luonnonvarat (eng. Renewable resources) 
Luonnonvarat, jotka uusiutuvat, kun käyttö ei ylitä uusiutumisnopeutta. 

Uusiutumattomat luonnonvarat (eng. Non-renewable resources) 
Varannot vähenevät käytettäessä (ehtyvät) tai ovat rajallisia mutta uudelleenkäytettävissä (esim. metallit 

Vaarallinen jäte (eng. Hazardous waste) 
Jäte, joka aiheuttaa väärään paikkaan joutuessaan erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle (esim. syttyvyys, myrkyllisyys, syövyttävyys). 

Varovaisuusperiaate (eng. Precautionary principle) 
Periaate, jonka mukaan ympäristöä tai kuluttajia suojaaviin toimiin voidaan ryhtyä, vaikka täyttä tieteellistä varmuutta haitasta ei ole, jos mahdolliset seuraukset voivat olla vakavia tai peruuttamattomia. 

Vastuullisuus (eng. Sustainability responsibility) 
Toimintaa, jossa huomioidaan samanaikaisesti ympäristön, yhteiskunnan ja talouden näkökulmat päätöksenteossa ja arjen käytännöissä. 

Vastuullisuusviestintä (eng. Sustainability communication) 
Organisaation viestintää, joka tuo läpinäkyvästi esiin sen ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyvät vastuut, tavoitteet ja vaikutukset. 

Vertaileva elinkaariarvio (eng. Comparative life cycle assessment) 
Menetelmä, jossa kahden tai useamman tuotteen tai järjestelmän elinkaariset ympäristövaikutukset arvioidaan ja vertaillaan keskenään. Katso myös elinkaariarviointi (LCA). 

Vertaiskauppa (eng. Consumer-to-consumer, C2C) 
Kuluttajien välistä kaupankäyntiä, joka tapahtuu tyypillisesti verkkoalustoilla tai kirpputoreilla; yleensä käytettyjen tavaroiden myyntiä ja ostoa. 

Vertaisvuokraus (eng. Peer-to-peer rental) 
Yksityishenkilö vuokraa omistamaansa tuotetta suoraan tai välittäjän kautta toiselle yksityishenkilölle. 

Vesijalanjälki (eng. Water footprint) 
Kaiken kulutuksen vaatima vesimäärä, joka sisältää sekä suoran vedenkäytön että piiloveden tuotteiden ja palvelujen koko elinkaaresta. Katso myös ympäristöjalanjälki. 

Viheliäinen ongelma (eng. Wicked problem) 
Monimutkainen, muuttuva ja arvolatautunut ongelma, jolla ei ole yksiselitteistä määrittelyä tai ratkaisua ja johon liittyvät ratkaisut eivät ole suoraan siirrettävissä toisiin tilanteisiin. 

Vihreä infrastruktuuri (eng. Green infrastructure) 
Luonnonalueista ja muista ekosysteemipalveluja tuottavista viheralueista muodostuva verkosto, joka tukee hyvinvointia ja elämänlaatua sekä tuottaa ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. 

Vihreä kemia (eng. Green chemistry) 
Kemian suuntaus, joka kehittää ympäristöä vähemmän kuormittavia yhdisteitä ja prosesseja sekä vähentää vaarallisten aineiden käyttöä ja syntyä. 

Vihreä logistiikka (eng. Green logistics) 
Kuljetus- ja toimitusketjujen suunnittelua ja toteutusta siten, että ympäristökuormitus minimoidaan (esim. päästöjen, melun ja jätteiden vähentäminen). 

Vihreä sähkö (eng. Green electricity) 
Sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä ja jonka ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Katso myös uusiutuvat energialähteet. 

Vihreä siirtymä (eng. Green transition) 
Yhteiskunnan ja talouden muutos kohti kestävämpiä ja vähähiilisiä toimintatapoja, jotka eivät perustu luonnonvarojen ylikulutukseen, ja jotka edistävät kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta. 

Vihreä talous (eng. Green economy) 
Vähähiilinen, luonnonvara- ja energiatehokas talous, joka toimii maapallon kantokyvyn rajoissa, ylläpitää luontopääomaa ja tukee oikeudenmukaisuutta ja työllisyyttä. 

Viherpesu (eng. Greenwashing) 
Harhaanjohtavaa viestintää tai markkinointia, jossa liioitellaan tai vääristellään ympäristömyönteisyyttä. 

VSME (eng. Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs) 
Pk-yrityksille tarkoitettu vapaaehtoinen kestävyysraportoinnin standardi, joka tarjoaa kevennetyn ja skaalautuvan tavan raportoida vastuullisuudesta.

Yhdyskuntajäte (eng. Municipal solid waste, MSW) 
Kotitalouksissa ja palveluissa syntyvää kulutusjätettä (esim. paperi, kartonki, lasi, metalli, muovi, tekstiilit, bio- ja sekajäte sekä käytöstä poistetut laitteet). 

Yhteiskäyttö (eng. Shared use) 
Järjestelmä, jossa toisistaan riippumattomat käyttäjät saavat käyttöoikeuden tuotteeseen tai resurssiin (maksullisesti tai yhteisöllisesti), mikä vähentää yksilöllisen omistamisen tarvetta. 

Ylikulutuspäivä (eng. Earth Overshoot Day) 
Vuoden se päivä, jolloin ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotuisen biokapasiteetin (kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä). 

Ympäristöindikaattori (eng. Environmental indicator) 
Määrällinen suure, joka kuvaa ympäristön tilaa tai muutosta ja tukee ympäristövaikutusten seuranta- ja vertailutehtäviä. 

Ympäristöjalanjälki (eng. Environmental footprint) 
Tuotteen, palvelun tai toiminnan kokonaisympäristövaikutuksia kuvaava koontimittari, joka voi yhdistää esim. hiili-, vesi- ja ekologisen jalanjäljen tietoja. 

Ympäristöjärjestelmä (eng. Environmental management system) 
Johtamisjärjestelmä, jonka avulla organisaatio hallitsee ja parantaa ympäristöasioitaan järjestelmällisesti (esim. ISO 14001, EMAS). 

Ympäristömerkki (eng. Ecolabel) 
Riippumaton merkintä, joka viestii tuotteen tai palvelun suhteellisesti pienemmistä ympäristövaikutuksista ja ohjaa kestävämpiin valintoihin. 

Ympäristömyrkyt (eng. Environmental toxins) 
Ihmistoiminnan seurauksena ympäristöön päätyviä kemikaaleja, jotka ovat haitallisia ihmisille tai muille eliöille. 

Ympäristövaikutusten arviointi (eng. Environmental Impact Assessment, EIA) 
Menettely (YVA), jonka avulla tunnistetaan ja vähennetään hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia ennen päätöksentekoa. 

Yritysvastuu (eng. Corporate responsibility) 
Yrityksen vastuu toimintansa taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista sekä niiden läpinäkyvästä johtamisesta. 

Z-sukupolvi (eng. Generation Z) 
Noin vuosina 1996–2010 syntyneet; sukupolvi, joka on kasvanut digitaalisten palvelujen ja mobiililaitteiden parissa. 

Zero waste (eng. Zero waste) 
Ajattelumalli ja toimintatapa, joka pyrkii jätteettömyyteen ehkäisemällä jätteen syntyä, pidentämällä käyttöikää ja pitämällä materiaalit kierrossa. 

Zeitgeist-liike (eng. Zeitgeist movement) 
Kansainvälinen ruohonjuuritason liike, joka edistää resurssipohjaista taloutta ja toimintatapojen muutosta ilman puoluepoliittista kytköstä. 

Green Building Council Finland. (2023). Rakentamisen kiertotalouden sanakirja. Green Building Council Finland. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://figbc.fi/julkaisut/rakentamisen-kiertotalouden-sanakirja [figbc.fi] 

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). (2023). Kiertotalouden käsitteitä. HSY. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://julkaisu.hsy.fi/kiertotalouden-kasitteita.html [julkaisu.hsy.fi] 

Kestävä kehitys / Valtioneuvoston kanslia. (n.d.). Sitoumus2050. Kestavakehitys.fi. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://kestavakehitys.fi/sitoumus2050 [kestavakehitys.fi] 

Kiertotaloudestakasvua.fi (KIERTO-hanke). (n.d.). Kiertotaloussanasto selkeyttää kiertotaloutta. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://kiertotaloudestakasvua.fi/kiertotaloussanasto/ [kiertotalo…akasvua.fi] 

Kiertotalous‑Suomi. (n.d.). Mitä on kiertotalous. Kiertotalous‑Suomi. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://kiertotaloussuomi.fi/tieto/kiertotalous/ [kiertotaloussuomi.fi] 

Kiertotalous‑Suomi. (n.d.). Teollisten symbioosien palvelu. Kiertotalous‑Suomi. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://kiertotaloussuomi.fi/toiminta/teollisten-symbioosien-palvelu/ [kiertotaloussuomi.fi] 

Motiva. (n.d.). Teollisten symbioosien palvelu (FISS). Motiva.fi. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://www.motiva.fi/tietopankki/teollisten-symbioosien-palvelu/ [motiva.fi] 

Posintra Oy. (2025). Ilmastoloikkajan opas. Posintra. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://posintra.fi/wp-content/uploads/2025/10/ilmastoloikkaajan_Opas.pdf 

SFS. (2024). SFS‑ISO 59004:2024: Circular economy — Vocabulary, principles and guidance for implementation. SFS Store. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/ISO/ID2/5/1327245.html.stx [sales.sfs.fi] 

Sitoumus2050. (n.d.). Sitoumus2050 – kestävän kehityksen sitoumusten kotipesä. Sitoumus2050.fi. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://www.sitoumus2050.fi/koti [sitoumus2050.fi] 

Suomen luonnonsuojeluliitto. (2023, 12.10.). EKOenergia on Suomen ainoa uusiutuvan energian ympäristömerkki – kansainvälisestikin tunnustettu merkki täyttää jo kymmenen vuotta. sll.fi. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://www.sll.fi/ajankohtaista/ekoenergia-on-suomen-ainoa-uusiutuvan-energian-ymparistomerkki-kansainvalisestikin-tunnustettu-merkki-tayttaa-jo-kymmenen-vu/ [sll.fi] 

Teolliset symbioosit Suomessa (FISS). (n.d.). FISS – Teolliset symbioosit Suomessa. Teollisetsymbioosit.fi. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://teollisetsymbioosit.fi/ [teollisets…bioosit.fi] 

Uusiomaarakentaminen (UUMA‑ohjelma). (n.d.). Uusiomaarakentaminen. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://uusiomaarakentaminen.fi/ [uusiomaara…taminen.fi] 

Ympäristöministeriö. (n.d.). Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Ymparisto.fi. Viitattu 5.11.2025, osoitteesta https://www.ymparisto.fi/fi/kestava-kierto-ja-biotalous/kestava-tuotanto/paras-kayttokelpoinen-tekniikka-bat [ymparisto.fi]